Ikääntymisen ongelmat ensiksi Suomeen

Suomi kohtaa työllisyys-, eläkemeno- ja muut ikääntyvän väestön ongelmat aikaisemmin kuin muut EU:n jäsenmaat, arvioi tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Parkkisen raportin mukaan suuret ikäluokat ovat Suomessa EU:n vanhimmat. Useimmissa EU-maissa nykyisen väestön suurimmat ikäluokat ovat syntyneet vasta 1960-luvulla, mutta Suomessa jo 1940-luvun jälkipuoliskolla. Parkkinen vertaili unionimaiden väestön ikärakenteita aina vuoteen 2050 saakka tuoreiden väestöennusteiden pohjalta.

Väestömme ikärakenne on selvästi Italiaa parempi. Siellä kauan jatkuneen alhaisen syntyvyyden takia lasten ja nuorten väestöosuus on unionin pienin. Irlannilla, jossa väkimäärältään suurimmat ikäluokat ovat vasta parikymppisiä, on unionin paras ikärakenne.

Työvoiman saatavuuden suhteen Suomen väestökehitys näyttää aina 2020-luvulle saakka heikoimmalta Euroopan unionissa. Koska kuitenkin lapsi-ikäluokat ovat väestömäärältään maassamme suhteellisen suuria muiden jäsenmaiden väestöön verrattuna, supistuu työvoima meillä myöhemmin enää samalla vauhdilla kuin keskimäärin muissa jäsenmaissa.

Vanhuusmenojen arviointi

Eläkemenojen ja muiden vanhuusmenojen kansantaloudellista taakkaa voidaan arvioida ns. vanhushuoltosuhteella, joka huononee unionissa huomattavasti lähivuosikymmeninä.

-Vuonna 2050 se on heikoin alhaisimman syntyvyyden maissa eli Italiassa ja Espanjassa, joissa tuolloin asuu kaksi eläkeikäistä kolmea työikäistä kohti, arvioidaan raportissa.

Vertailumaiden paras vanhushuoltosuhde on tuolloin Luxemburgilla, Tanskalla ja Irlannilla, joissa elää kaksi eläkeikäistä viittä työikäistä kohti. Suomessa vanhushuoltosuhde on silloin lähellä unionin keskiarvoa, sillä täällä on 52 eläkeikäistä sataa työikäistä kohti.

Unionin vanhimpien suurten ikäluokkien takia vanhushuoltosuhteemme on väliaikaisesti vertailumaiden huonoin ensi vuosikymmenen lopulta aina seuraavan vuosikymmenen jälkipuoliskolle saakka.

(MTV3-STT)