Ikääntyminen näkyy suomalaisten silmissä - laiton toiminta räjähdysmäisessä kasvussa

Pääkaupunkiseudulla tilanne näkyy jo nyt. Silmätaudit ovat HYKSin pahin hoitotakuurikkuri - yli puolen vuoden jonot ovat kasvaneet vuodessa muutamasta kymmenestä potilaasta kahteen ja puoleen sataan. Laiton jono on siis pidentynyt kahdeksankertaiseksi vuodessa.

– Vaikka meillä on näitä palveluseteleitä, niin meillä on niin vaikeahoitoisia potilaita, että emme voi ostaa heille tätä palvelua. Se näkyy kasvavina jonoina, kertoo ylilääkäri Erna Kentala.

Ostopalveluiden osuus jo puolet kaihituotannosta

Ostopalveluita on kasvatettu hoitojonojen paisumisen seurauksena langenneen Valviran antaman uhkasakon vuoksi. Näin ollen jo puolet pääkaupunkiseudun leikkauksista tehdään palveluseteli kourassa yksityisellä puolella. Tämä näkyy myös hinnassa. Viime vuonna Terveystalo leikkasi HUS:lta tulleet sanktiopotilaat reilulla 700 eurolla. HUS:n hinta lähenteli tuolloin tuhatta euroa.

Luvut eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Ylilääkäri viittaa vaikeahoitoisuudella esimerkiksi leikkaussalien iäkkäisiin dementikkoihin tai muuten monisairaisiin potilaihin ja polikliinisessä hoidossa keskoslapsien verkkokalvo-ongelmiin.

– Päättäjät vertaavat turhan usein yksityisen ja julkisen puolen leikkauskustannuksia yksi yhteen. He eivät välttämättä osaa arvioida, mitä euromäärien taustalla on ja unohtavat, että ostopalvelun hallinnointikustannukset valuvat sairaalatuotannon hintaan, Kentala jyrähtää.

Leikkausmäärät hurjassa kasvussa

Vanhusväestön kasvu näkyy myös leikkaussaleissa. Kentala arvioi kaihileikkausten lisääntyvän 50 prosenttia kymmenessä vuodessa.

– Määrät kasvavat sekä leikkauspuolella, mutta myös konservatiivisen silmätautien hoidon puolella. On arvioitu, että ne seuraavan kymmenen vuoden aikana vielä tuplaantuvat, Kentala toteaa.

Tämä tarkoittaa, että Helsingissä henkilökuntaa tarvitaan julkisella sektorilla yli kolmannes lisää. Suurin pula on sairaanhoitajista ja optikoista.

Tilat ovat jo nyt tukossa. Ylilääkäri kuvailee tilannetta käsittämättömäksi.

– Me ollaan jouduttu ottamaan kaikki pienetkin komerot tutkimuskäyttöön täs kiinteistössä että saadaan potilaat tutkittua. Sen lisäksi meillä on ihan massiivinen ostopalvelu. Esim. kaihileikkauksista joudutaan tekeen palvelusetelillä puolet, kun tilat eivät riitä potilaiden leikkaamiseen

"Silmälääkäreitä tarvitaan lisää"

Hurjat kasvuluvut saavat asiantuntijan ehdottamaan lisäkoulutuspaikkoja silmälääkäreille.

Kuinka suurista opetuspaikkamäärälisäyksistä puhutte?

– Paikkamäärien lisäykset ovat 30 prosentin määrän tienoilla, Audiapron erityisasiantuntija Mika Keinänen laskee.

Sairaanhoitopiirin sisällä väännetään parhaillaan kättä silmäklinikan lisätiloista Helsingin Lauttasaareen. Uusissa tiloissa toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2013 elokuussa.

– Leikkaussaleja tarvitaan ehdottomasti lisää, jotta pääsemme sakkojonoista, Kentala arvioi.

Lauttasaari on ollut kuuma poliittinen peruna, koska sen on arvioitu pienentävän ostopalvelun tarvetta.

Katso Joonas Lepistön juttu (Seitsemän uutiset 5.1.2013)