Ihmissalakuljettajat mainostavat palvelujaan somessa – Facebook ja Whatsapp ykkösinä

Kaksi vuotta sitten Europolin ihmissalakuljetusta tutkivalla keskuksella EMSC:llä oli seurannassa 150 some-tiliä, joita se piti epäilyttävinä. Vuodessa määrä kasvoi 1 150:een.

– Ihmissalakuljettajat mainostavat sosiaalisessa mediassa palveluita laajalla skaalalla. Tarjolla on majoitusta, kuljetuksia, vääriä henkilöllisyyspapereita, viisumeita, kulissiavioliittoja, mitä vain mieleen tulee, kertoo Europolin asiantuntija Lara Alegria.

Ilmiö on tuttu Suomenkin viranomaisille. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntija Ilkka Herranen kertoo, että ihmissalakuljettajat käyttävät nettiä ja somea mainostamiseen sekä yhteydenpitoon asiakkaidensa kanssa.

– Eniten käytetään Facebookia ja Whatsappia, joita ihmiset ovat muutenkin tottuneet käyttämään. Palveluntarjoajat ymmärtävät käyttää niitä alustoja, joissa ihmiset jo ovat.

Sen sijaan tutkimuksissa ei ole tullut ilmi juttuja, joissa olisi käytetty rikollisten muuten suosimaa anonyymia Tor-verkkoa.

– Ne, jotka tarvitsevat ihmissalakuljettajien palveluja, ovat siinä mielessä tavallisia ihmisiä, ettei heidän ole koskaan tarvinnut piilotella mitään Tor-verkon avulla. He hyödyntävät niitä työkaluja, joita käyttävät muutenkin päivittäin, Herranen kertoo.

Some-tilien alkuperää vaikea jäljittää

Myös Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on pistänyt trendin merkille. Sen mukaan Italiaan ja Kreikkaan laittomasti saapuneista ihmisistä kasvava osuus on käyttänyt somesta löytämiään palveluja.

Viranomaisten on vaikeaa päästä somessa toimivien salakuljettajien jäljille.

– Uusia some-tilejä ilmestyy koko ajan ja vanhoja katoaa sitä mukaa, kun ne ovat täyttäneet tehtävänsä, tilannetta kuvaa IOM:n EU-toimiston johtaja Eugenio Ambrosi.

Rajavartiolaitoksen Herrasen mukaan some-tilien takana olevia ihmisiä ja heidän todellista sijaintiaan on lähes mahdotonta selvittää.

– Palvelua voidaan linkittää esimerkiksi kaapattujen tietokoneiden välityksellä niin, että sen alkuperä saadaan hävitettyä täysin. Operaattori voi olla Saksassa, Burkina Fasossa, Kiinassa, Kolumbiassa, missä hyvänsä. On myös tyypillistä, että järjestävä organisaatio pilkkoo matkan ja riskinsä osiin. Jos viranomaiset saavat yhden epäillyn kiinni, koko organisaatio ei paljastu.

Puhelimista saadaan tärkeää näyttöä

Rikollisten siirtyminen sosiaaliseen mediaan on osin vaikeuttanut viranomaisten työtä. Toisaalta somen käyttämiseen kiinteästi liittyvät älypuhelimet voivat olla isoksi hyödyksi rikosten tutkinnassa.

Puhelimet olivat isossa osassa esimerkiksi yhdessä Suomen suurimpiin kuuluvista ihmissalakuljetusjutuista, jossa tutkittiin jopa 80 ihmisen laittoman maahantulon järjestämistä Irakista Suomeen.

– Puhelimista saatiin paljon näyttöä siitä, missä ihmiset olivat liikkuneet. Nykyään puhelimet ovat tärkeitä rikoksentekovälineitä tämän kaltaisissa tapauksissa, joissa on monta tekijää eri maissa, kertoo jutun tutkinnanjohtajana toiminut rikosylikomisario Ari Soronen keskusrikospoliisista.