Ihmisiltä kerätyt näytteet halutaan biopankkiin

Tutkimuslaitoksissa valmistellaan biopankkeja, joihin kerättäisiin ihmisiltä näytteitä tutkimuskäyttöön.

Biopankeissa säilytettäisiin esimerkiksi kudos- ja solunäytteitä sekä terveystietoja. Vireillä oleva laki helpottaisi näytteiden käyttöä ja keruuta osana arkista terveydenhuoltoa.

Suomalaisissa sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa lojuu miljoonia elin- kudos- ja solunäytteitä, joita on kerätty ja säilötty vaihtelevalla menestyksellä. Osa näytteistä on jopa käyttökelvottomia.

Tutkijat odottavatkin valtakunnallista biopankkirekisteriä, joka selkiyttäisi näytteiden ja terveystietojen käyttöä. Näytteitä halutaan myös kerätä yhä tehokkaammin osana arkista terveydenhuoltoa - potilaan suostumuksella.

- Aina kun ihmiseltä otetaan näyte tutkimusta varten, hänelle selvitetään se luonne ja allekirjoitetaan suostumus. Jos ja kun biopankki tulee voimaan, tällainen suostumus otetaan aina erikseen, kertoo THL: n Kansantautien genetiikan yksikön päällikkö Anu Jalanko.

Esimerkiksi Helsingin Meilahdessa lepää uusissa kylmäsäiliöissä yli 300 000 veriseeruminäytettä. Ennen ihmisiltä kerättyjä näytteitä käytettiin tutkimuksissa, joiden tulokset olivat vuosien päässä. Nyt näytteistä voi olla hyötyä jo muutamassa viikossa.

- Potilas tulee vastaanotolle, jossa otetaan syöpänäyte. Näyte profiloidaan molekyylitasolla hyvin tarkkaan ja annetaan suoraan hoitavalle lääkärille ehdotuksia siitä, millainen hoito potilaalle sopisi parhaiten, Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkimuskoordinaattori Kimmo Pitkänen kuvailee.

Enemmistö suomalaisista hyväksyy tietojen tutkimuskäytön, mutta liiketoimintaa karsastetaan. Lääkeyhtiöt hyödyntävät biopankkien tietoja kehittäessään esimerkiksi täsmälääkkeitä.

Biopankkeja koskevaa lakia yritetään saada eduskunnan käsittelyyn syksyllä, ja voimaan ensi vuoden alusta.

(MTV3)

Katso Ville Juutilaisen juttu

Lue myös:

    Uusimmat