Ihmiset pelkäävät - yhä useampi hakee turvakieltoa

Useat suomalaiset ovat hakeneet itselleen turvakiellon. Turvakielto tarkoittaa sitä, että henkilön kotikunta- eikä osoitetietoja anneta väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaiselle.

Tammikuun lopussa maistraatit olivat myöntäneet jo lähes 7800 turvakieltoa, mikä on yli 3000 kieltoa enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2005.

Väestörekisterikeskuksen mukaan syy lisääntyneeseen turvakieltojen hakuun saattaa olla se, että esimerkiksi poliisit, oikeuslaitosten henkilöstö ja terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset saattavat olla huolissaan turvallisuudestaan.

Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan turvakiellon hakijoissa on myös rikosjuttujen todistajia sekä perhesyistä pelkääviä.

Kaikilla ihmisillä on oikeus kieltää tietojensa luovutus suoramarkkinointiin, mutta turvakielto sen sijaan edellyttää, että hakijalla on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä terveyden tai turvallisuuden olevan uhattuna.

Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä virastossa. Se saattaa vaatia esimerkiksi työnantajan todistuksen työn luonteesta tai otteen käräjäoikeustuomiosta.

Moni kuitenkin peruu hakemuksena kuultuaan, miten turvakielto voi mutkistaa omaakin arkea. Henkikirjoittaja Arvo Kristiansson Keski-Suomen maistraatista arvioi, että 70 prosenttia hakijoista lopulta saa kiellon. Se määrätään ensimmäisellä kerralla enintään viideksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat