Mainos

Ihalainen: Pätkätyöt tilapäinen ilmiö

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen uskoo, että epätyypilliset työsuhteet ovat Suomessa tilapäinen ilmiö. Ihalaisen mukaan menestyvä yritys ei voi turvata kansainvälistä kilpailukykyään lyhytaikaisiin työsuhteisiin.

-Hyvää tulosta ja laadukasta työtä 2000-luvulla haluavat yritykset eivät voi rakentaa työsuhdepolitiikkaansa kuuden kuukauden työsuhteiden varaan. Vain pitkäaikaisten sopimusten avulla voi syntyä yhteisöllistä työtapaa, oppimista sekä sitoutumista yritysten päämääriin ja tavoitteisiin, Ihalainen sanoo.

Ihalaisen mukaan Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain korkean osaamisen, tuotteiden ja palvelun hyvällä laadulla sekä erikoistumisella.

-Tuonelan visio on palkoilla ja dumppauksella kilpailu: ikäänkuin yhteiskunta olisi sitä vakaampi ja työllistävämpi, mitä heikompi sosiaali- ja sopimusturva, mitä mitättömämpi ay-liike ja mitä suuremmat tuloerot, Ihalainen huomauttaa. Ihalainen moittii palkkaeroja kannattavaa Akavaa, akateemisten työntekijöiden ammattijärjestöä.
-Ihmettelen, miksi Akava niin innokkaasti ajaa tuloerojen kasvattamista.

"Vuosituhannen vaihteessa 200 000 työtöntä"

Ihalaisen mukaan suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vuodesta 2010 alkaen mullistaa työmarkkinat.
-On päivänselvää, että työttömyys ei puolitu vuosituhannen vaihteeseen mennessä, jos pitkäaikaistyöttömien määrää ei saada nopeampaan laskuun. Uskon, että noin 50 000 uuden työpaikan vuosivauhti saadaan aikaan, mutta paikat syntyvät eriarvoistavalla tavalla, jota hallitsee määräaikaisuus, Ihalainen sanoo.

-Samanaikaisesti työvoiman tarjonta supistuu ja työsuhteiden luonne pirstoutuu. Tästä voi seurata työmarkkinoiden jäykkyysloukku, jolloin meillä on vuosituhannen vaihteessa yli 200 000 työtöntä ja kasvava yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien joukko.

Ihalaisen mielestä Suomen työmarkkinoilla harjoitetaan tällä hetkellä ikärasismia, joka kohdistuu erityisesti naisiin.
-Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kohtalo on synkkä, jollei radikaaleihin asenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin ryhdytä yhteiskunnassa. On olemassa riski, että meillä on pian kymmenien tuhansien periaatteessa työkykyisten ja -haluisten pitkäaikaistyöttömien joukko. Laskut sosiaalikuluista ovat 2000-luvulla edessämme, Ihalainen varoittaa.

Emu ja puskurirahastot

SAK ilmoittaa Ihalaisen mukaan kantansa Euroopan talous- ja rahaliittoon Emuun vasta tämän vuoden marraskuussa.
-Sitä edeltää kenttäkierros, jossa jäsenten tuntoja tutkaillaan. Pyrimme kertomaan, mitä Emu merkitsee ja toisaalta mitä sen ulkopuolelle jääminen tarkoittaa, koska auvoinen elämä ei ole siellä, Ihalainen luonnehtii.

Ihalaisen mukaan SAK ja työnantajajärjestöt ovat aloittaneet neuvottelut siitä, löytävätkö työmarkkinajärjestöt yhteisen Emu-kannan.

Ihalainen toisti jälleen vaatimuksensa ns. puskurirahastoista Emun tuomien vaikutusten varalle. Hän toivoisi kolmikantaneuvotteluja rahastoista, mutta "keskustelut eivät ole näin pitkällä". Kolmikannalla tarkoitetaan hallituksen, työnantajien ja työntekijäpuolen yhteisiä neuvotteluja.

Tulevaisuudessa vain yksi keskusjärjestö?

SAK:n tänään järjestämän tiedotustilaisuuden lopuksi Ihalainen katsoi, että Suomessa ei tulevaisuudessa tarvita välttämättä kuin yksi keskusjärjestö.

-Rakenteiden tulee kehittyä muiden muutosten myötä. Liittojen täytyy tulla isommiksi kokonaisuuksiksi pirstoutuneen kentän sijasta. Ei se huono visio olisi, että tässä maassa olisi vain yksi ammatillinen keskusjärjestö, kun SAK täyttää 100 vuotta kymmenen vuoden kuluttua, Ihalainen sanoi. Hän ei halunnut kuitenkaan yksilöidä visiotaan tarkemmin.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.