Mainos

Ihalainen lobbaa työajan lyhentämistä

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen esittää 35 tunnin työaikaa keinoksi, jolla ay-liike saataisiin houkuteltua maltilliseen ja matalaa inflaatiota tukevaan tuloratkaisuun nykyisen sopimuksen päättyessä. Ihalaisen mukaan työaika voisi olla sellainen laadullinen kysymys, jonka avulla voitaisiin vähentää mm. liittojen välistä palkkakilpailua.

-Olisi riittävän ajoissa kyettävä arvioimaan, voisiko työajan lyhentäminen olla uuden kaksivuotisen tuloratkaisun sellainen "sideaine" joka sitoisi kaikkia liittoja ja työnantajia yhteiseen ratkaisuun, Ihalainen esitti tänään Vantaalla.

Ihalainen korosti maltillisen sopimuslinjan merkitystä talouskasvun turvaamiseksi ja erityisesti työttömyysongelman ratkaisulle.
-Maltillisen työmarkkinapolitiikan jatkamisella työttömyydelle voidaan asettaa uusi puolittamistavoite, jossa vuodelle 2000 asetettu 10 prosentin työttömyysaste saataisiin alennettua viiteen prosenttiin vuoteen 2003 mennessä, Ihalainen arvioi. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Ihalaisen mukaan edelleen myös hyvää kolmikantayhteistyötä.
-Ensi keväänä aloittavan hallituksen on ohjelmassaan paikallaan ottaa linjallista kantaa työaikapolitiikan, työllisyyden ja hyvinvoinnin suhteisiin.

Työajan lyhennystä vastustavia työnantajia Ihalainen rauhoittelee sillä, että SAK:n vaatimuksiin ei kuulu yleinen kaikkia koskeva muutos, vaan kyseessä olisi keskimääräinen työaika, joka voisi toteutua eri aloilla eri tavoin.

Tuloksenjako koko henkilökunnalle

SAK:ssa etsitään myös muita keinoja, jolla palkansaajien ostovoima ja talouden maltillinen kasvu voitaisiin samanaikaisesti turvata. SAK esittää seuraavaan sopimusratkaisuun neuvotteluja kahdesta asiakokonaisuudesta. SAK haluaa, etä yritysten tuloksenjakojärjestelmät on ulotettava koko henkilökunnalle, ei vain ylimmän johdon ns. avainhenkilöille. Järjestelmän pelisäännöistä on myös sovittava liittojen välillä.

Nykyisiä sopimusrakenteita SAK:ssa halutaan kehittää siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin Emu-oloihin. Muutoskehityksen seurauksena sopimusten rakenne on käymässä vanhanaikaiseksi, minkä vuoksi ratkaisuja voidaan Ihalaisen mukaan etsiä liittokohtaisten ja keskitettyjen sopimusmallien välimaastosta. Vaikka tuloratkaisun muodon ja sisällön arviointi on Ihalaisen mukaan mahdollista vasta alkusyksystä 1999, kolmatta perättäistä keskitettyä tuloratkaisua ei syntyne täysin entisellä kaavalla.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.