Mainos

Ihalainen: Korkeiden palkankorotusten aika ohi

SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan Suomi on Emun myötä siirtynyt matalaan inflaatioon ja korkeiden palkankorotusten aikakausi on ohi. Ihalainen vaatii myös parannuksia pätkätöiden sosiaali- ja eläketurvaan. Ihalainen näkee, että yhteiskunnan rakentamisessa on kaksi perusvaihtoehtoa: ristiriitojen Suomi tai yhteistyön Suomi.

Ihalainen linjasi palkansaajien Emu-kauden tavoitteita SAK:n konferenssissa tänään Tampereella. Matalat nimellispalkkojen korotukset ovat SAK:n tärkein myönnytys uudessa tilanteessa. Muilta osin keskusjärjestö kaivautuu kutakuinkin saavutettuihin asemiin. Kaksipäiväiseen konferenssiin osallistuu noin 700 ammattiosastojen edustajaa. Tänään kokous tähysti hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Huomenna käsitellään ammattiosastojen sisäisiä asioita ja eduskuntavaaleihin valmistautumista.

Kymmenen kohdan malli

Ihalainen listasi kymmenen kohdan ohjelman turvallisemman työelämän kehittämiseksi. Lista jakaantuu moniin alaotsikoihin, joilla pyritään "kehittämään, parantamaan ja vahvistamaan" työntekijöiden asemaa. SAK haluaa yhdistää strategiassaan kaksi asiaa. Ne ovat muutosvalmius ja turvallisuus. Muutosvalmiuden vastineeksi tarvitaan turvallisuutta. Ihalainen näkee, että yhteiskunnan rakentamisessa on kaksi perusvaihtoehtoa: ristiriitojen Suomi tai yhteistyön Suomi. Ristiriitojen Suomeen ajaudutaan, jos julkinen talous nähdään vain yhteiskunnan yövartijana.
Yhteistyön Suomessa työelämän yhteistyöpolitiikasta voidaan tehdä uusi Sampo kansainvälisessä pärjäämisessä. Yhteistyön Suomi perustuu sopimiseen, vakauteen, heikommista huolehtimiseen, sellaiseen turvallisuuteen, ettei kenenkään tarvitse rakentaa muureja kotinsa ympärille eikä palkata vartijoita asuinalueelleen.

Eurotason työtaistelu

Ihalainen esiintyi konferenssissa hyvin pontevasti, mutta sovittelevasti. Ainoana voimakeinona hän väläytti koko unionin kattavaa työtaistelua. Tulevina vuosina Ihalaisen mukaan eurotasoiset sopimukset ja euroalueen työtaisteluoikeudet ovat arkipäivää. Unionin jäsenmaiden yhteistyöllä pitää estää harmaiden työmarkkinoiden laajentuminen.

Ihalainen tähdensi, että Euroopan keskuspankin ja työmarkkinajärjestöjen välille pitää luoda hyvä keskusteluyhteys. Puheenjohtaja vaati myös parannuksia pätkätöiden sosiaali- ja eläketurvaan. Suomi on jo edennyt tähän suuntaan. Uudessa talousympäristössä työsuhteiden luonne muuttuu. Nykyisin 78 prosenttia työsuhteista on jatkuvaa kokoaikatyötä ja 22 prosenttia pätkittyviä työsuhteita. Uusista työsuhteista jo yli 60 prosenttia on pätkittyviä.
(STT)



Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.