I Love You Phillip Morris

Ranska/USA 2009. Ohjaus & käsikirjoitus: Glenn Ficarra, John Requa. Tuotanto: Andrew Lazar, Far Shariat. Kuvaus: Xavier Pérez Grobet. Leikkaus: Thomas J. Nordberg. Musiikki: Nick Urata. Pääosissa: Jim Carrey, Ewan McCregor, Leslie Mann, Rodrigo Santoro. Kesto: 102 min

Glenn Ficarran ja John Requan ohjaama ja käsikirjoittama I Love You Phillip Morris (2009) osoittautuu niin hämmentäväksi katsomiskokemukseksi, ettei siitä ole helppoa muodostaa kokoavaa mielipidettä.

Jim Carreyn ja Ewan McCregorin tähdittämä "kriminaali homoromanssi" on räävitön, roisi ja paikoin hervottoman hauska komedia. Steven McVickerin uskomattomalta tuntuvaan tositarinaan perustuva elokuva ei kuitenkaan pysyttele lajityyppirajojensa sisällä, vaan se yrittää tapailla myös vakavamman draaman sävyjä ja tuntemuksia.

Steven Russell (Carrey) on kristitty perheenisä ja poliisi. Yhdessä Debbie-vaimon (ohjaaja Judd Apatowin lahjakas vaimo Leslie Mann) kanssa iltarukoillaan hartaasti, mutta se jokin vain tuntuu miehen elämästä puuttuvan. Vakava autokolari pistää prioriteetit uuteen uskoon, ja Steven ryntää karmit kaulassa kaapista ulos.

Poliisin työ on pian historiaa, kun Steven muuttaa homosinkuksi Floridaan. Käsipuoleen löytyy kaunis Jimmy (Rodrigo Santoro), jonka kanssa elo on yhtä makeaa bailandoa. Koska jeparin säästöillä ei kulutusjuhlaa kustanneta, on Stevenin löydettävä tulonlähteensä toisaalta – hulppeista huijauksista ja vakuutuspetoksista.

Lavea tie johtaa lopulta tiilenpäitä lukemaan. Vankilaelämä ei kuitenkaan maistu karvaalta, kun sellikaveri osoittautuu Stevenin tosirakkaudeksi, Phillipiksi (McCregor). Kaltereiden takana Stevenillä on myös aikaa punoa suunnitelmia pariskunnan loisteliasta tulevaisuutta varten.

Ulkoisesti I Love You Phillip Morris muistuttaa hyvinkin paljon tyypillistä Jim Carrey -komediaa. Kaikki tutut ainekset ovat läsnä: hengästyttävä vauhti, päähenkilön sooloileva velmu mekastus, koomisen ilmaisun lavea yliampuvuus.

Sisältö saaneekin sitten konservatiivisimmat Carrey-fanit hönkäisemään popparinsa väärään kurkkuun, ja juuri tässä piilee eräs elokuvan mielenkiintoisimmista anneista. Kun näin häpeilemättömän suorasukaisen ja uskalletun (indie)leffan pääosiin on saatu peräti kaksi Hollywood-staraa, "pakotetaan" mainstream-yleisö uusien asetelmien äärelle. Tällainen elokuva kun ei Suomessa pääsisi valveutunutta videovuokraamoa pitemmälle ilman tähtiensä ilmeistä lippukassapotentiaalia.

I Love You Phillip Morris ei pysy niin hyvin koossa kuin toivoisi. Kreisin vuoristoradan kyydissä kyllä viihtyy, mutta se ei häivytä mielestä vaikutelmaa elokuvan temaattisesta epätasapainosta. Herkemmät elementit, inhimillinen suru ja osuva ajankuva, painuvat pohjalle.

Sata lasissa paahtavan Carreyn kuminaamainen maneerismi on tuttua kauraa tyyliin Valehtelija, valehtelija (1997), blondiksi muuntautuneen McCregorin on enemmän tyytyminen passailuun.

Parhaimmillaan Ficarran ja Requan teos on omaperäinen ja uskaltava, etukäteisluokitteluja uhmaava vastarannan kiiski. Täydellisestä se on kaukana, mutta hullunrohkeudesta se saa täydet pisteet.

Teksti: Outi Heiskanen

Lue myös:

    Uusimmat