Hyydepatojen riski on nyt tavallista suurempi - miten hyydepato syntyy?

Kova pakkanen on aiheuttanut hyydepatoja jokiin useissa paikoissa Pohjanmaalla, Karvianjoella ja Pohjois-Savossa. Tänä vuonna hyydepatojen riski on tavanomaista suurempi sateisen vuoden takia.

Hyydepatoja ja tulvia voi muodostua kovalla pakkasella jokiin, joissa ei ole vielä jääkantta ja virtaama on suuri. Hyydepato syntyy, kun vesi alijäähtyy ja muodostuu jääkiteitä, jotka puolestaan tarttuvat jokiuoman reunoihin ja pohjaan. Jää kaventaa ja patoaa jokiuomaa nopeasti niin, että vedenpinta nousee. Seurauksena voi olla tulvia.

Tänä vuonna riski hyydepadoille ja tulville on tavallista suurempi. Valmiiksi korkealla olevat vedet tulvivat nyt helposti yli.

– Vuosi on ollut sateinen. Vettä on joissa paljon ja virtaamat suuria. Kovassa virtaamassa jokeen ei heti muodostu jääkantta, joka estäisi hyydepadon syntymisen. Jos virtaamat olisivat pieniä, riski ei olisi niin suuri, toteaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Hyydepatoja voidaan yrittää ehkäistä etukäteen laittamalla jokeen hyydepuomeja, jotka hidastavat virtausta. Tavoitteena on saada muodostettua jokeen jääkansi. Esimerkiksi Kymijoella käytetään hyydepuomeja säännöllisesti. Jääkannen muodostumista voidaan tarvittaessa helpottaa myös juoksutuksia pienentämällä.

Jos jokeen on ehtinyt syntyä hyydepato, se voidaan yrittää räjäyttää, kuten nyt Rautalammilla Pohjois-Savossa. Siellä hyydepadon aiheuttama tulva on kastellut jo muutamia mökkejä. Vesi on ollut hienoisessa nousussa Tyyrinvirralla siitä huolimatta, että patoa on yritetty purkaa jatkuvin räjäytyksin. Mökkejä on suojattu tulvavallein. Jos veden nousua ei saada talttumaan räjähteillä, yritetään virtausta parantaa kaivinkoneen avulla.

Lue myös:

    Uusimmat