Hyvätuloisetkin jättävät laskuja maksamatta

Tilastokeskus ja perintätoimisto Lindorff selvittivät maksuvaikeuksissa olleiden suomalaisten taustoja. Vastaava tutkimus toteutettiin viimeksi vuonna 2001, jonka jälkeen maksuongelmaisten määrä on kasvanut kaikissa väestöryhmissä.

Lindorffin johtaja Seppo Lahtinen uskoo, että suhtautuminen laskujen maksuun ja maksuviiveisiin on muuttunut vuosien saatossa sallivammaksi.

- Eräpäivä ei ole enää pyhä asia. Maksuvaikeuksia kohtaavat ihmiset, joilla on työpaikka ja säännölliset tulot, mutta siitä huolimatta laskut jäävät maksamatta, Lahtinen kuvailee.

Laskusaatavat eivät välttämättä ole suuria. Monien perintävelat liikkuvat pikemminkin sadoissa kuin tuhansissa euroissa.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki henkilöt, joiden laskuista yksi tai useampi oli siirtynyt Lindorffin perintään. Otos kattaa lähes puoli miljoonaa suomalaista.

Ikääntyvien osuus noussut

Selvitys ravistelee käsityksiä siitä, että raha-asioiden kanssa ongelmia olisi erityisesti holtittomasti kuluttavilla nuorilla. Tutkimuksen mukaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus maksuongelmiin joutuneista on pienentynyt vuodesta 2001. Esimerkiksi opiskelijat maksavat laskunsa keskimääräistä tunnollisemmin.

- Vaikka nuorten maksuvaikeuksista puhutaan paljon, nuoret eivät ole yksistään erityinen ongelmaryhmä, Lahtinen sanoo.

Tilastojen varjopuolena on, että nuoremmassa sukupolvessa ongelmat kasautuvat entistä raskaammin tietylle osalle.

Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkinnän sai viime vuonna seitsemän prosenttia alle 30-vuotiaista. Usein syynä olivat pikavipit, puhelinlaskut tai vuokrarästit.

Velallisten keski-ikä on kymmenessä vuodessa kasvanut. Aiempaa useammin laskut jäävät rästiin yli 55-vuotiailta, vaikka ikäryhmässä maksut hoidetaankin usein muita sukupolvia säntillisemmin.

- Hankintoja on totuttu tekemään luotolla. Kun katsotaan taaksepäin, vanhemmat ikäluokat elivät säästäen eikä velkaa uskallettu oikein edes ottaa, Lahtinen pohtii.

Riskinä velkojen kasautuminen

Vaikka erot eri tuloluokkien välillä ovat tasaantuneet, maksuvaikeudet koskettavat edelleen eniten pienituloisia. Eniten ongelmien kanssa painivat 25-44-vuotiaat, aivan kuten vuosituhannen alussakin.

- Tyypillinen tapaus voisi olla alle 44-vuotias perheenisä, joka on pienipalkkaisessa työssä, Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan varsinaista velkaantuneen stereotypiaa ei kuitenkaan enää ole. Perintätoimiston asiakkaiksi päätyy suomalaisia kaikista tuloluokista ja kaikista taustoista.

- Tätä selittää paljon yhteiskunnan luottoistuminen, kuten pankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämien luottojen kasvu, Lahtinen sanoo.

Luottojen kasautumisen ongelmat näkyvät myös ylivelkaantuneita auttavassa Takuu-Säätiössä. Säätiöltä voi muun muassa hakea takuuta pankin myöntämälle järjestelylainalle, jolla eri velat yhdistetään yhdeksi paketiksi.

Viestintäpäällikkö Minna Mattila kertoo, että hakijoilla on keskimäärin yli kymmenen velkaa.

- Luottoa on tarjolla paljon ja tavallista on, että velkaongelmiin ajautuneet ihmiset yrittävät hoitaa asioita viimeiseen asti.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

Talous- ja velkaneuvoja Juha Neuvosen sekä Lindorff Oy:n liiketoimintajohtaja Seppo Lahtisen haastattelut: