Hyväntekeväisyysjärjestöt tekevät tiliä jouluna – sitten hiljenee

Suomalaisten auttamishalu on suurimmillaan joulun alla. Joulun jälkeen kukkaronnyörit menevät kiinni moneksi viikoksi.

Joulun alla ihmisen mieli on avoinna avuntarvitsijoille. Läheisen ohessa osansa saavat yksinäiset vanhukset, hätää kärsivät lapset, luonnonkatastrofien koettelemat perheet ja kodittomat eläimet.

Hyväntekeväisyysjärjestöissä tiedetäänkin hyvin se, että pesämuna seuraavaa vuotta varten on kerättävä nimenomaan jouluna.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja hyväntekeväisyysjärjestö HelsinkiMissionin kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund kertoo, että hyväntekeväisyysjärjestöt osaavat jo markkinoida ihmisille ”mahdollisuutta tehdä hyvää joulun hengen mukaisesti”.

Vapaaehtoistoiminnan ja hyväntekeväisyyteen lahjoittamisen muotoja väitöskirjassaan tutkinut Grönlund kertoo, että joulun lisäksi myös äitien- ja isänpäivänä autetaan yhä enemmän. Tammikuussa auttamisrintamalla on sen sijaan hyvin hiljaista.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa joulun osuus on rahalahjoituksissa joidenkin tutkimusten mukaan jopa useita kymmeniä prosentteja koko vuoden lahjoituksista. Niillä varoilla on järjestöissä elettävä sitten aika pitkään.

Talousongelmat eivät vaikuta lahjoitusintoon

 Tämän joulunalusajan tulokseen Grönlund on HelsinkiMission puolesta tyytyväinen. Hän kertoo, että taloudellisesti tiukat ajat ja irtisanomiset eivät ole vaikuttaneet lahjoituksiin.

– Vaikeina aikoina auttamishalu tuntuu pikemminkin olevan pinnassa ja avun tarve tiedostetaan. Suurimmalla osalla suomalaisista menee tällä hetkellä taloudellisesti niin hyvin, että on varaa lahjoittaa.

Grönlund kertoo, että tämän vuoden lahjoitusvaroilla mahdollistetaan HelsinkiMissiossa esimerkiksi se, että ikäihmiset, jotka olisivat muuten yksin joulun aikaan, saavat vapaaehtoisen tukea ja pääsevät ulkoilemaan ja joulukahville tai -aterialle.

Hesy auttaa joulurahoilla kodittomia eläimiä

Myös Helsingin eläinsuojeluyhdistys jalkautuu joulun alla kaduille rahan keruuseen.

Yhdistyksen tiedottaja Erja Veivo kertoo, että jouluna katukeräyksissä ja nettilahjoituksina saatavat 20 000 euroa riittävät hyvin hiljaisen ajan yli, eli helmikuulle saakka.

Lahjoitusrahoilla yhdistys muun muassa ostaa kodittomille eläimille ruokaa ja lääkkeitä ja maksaa eläinlääkärikuluja.

Filippiinien hätä kartutti SPR:n kassaa

Suomen Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta kertoo, että SPR:n kassaa kerrytti – niin kuin toisaalta myös söi – tänä jouluna Filippiinien taifuuni marraskuun alussa.

– Filippiinien hätä on koskettanut monia ja vaikuttanut siihen, että monet ovat päättäneet antaa joulurahansa taifuunin uhrien auttamiseen.

Joulun alla SPR kerää rahaa paitsi perinteisinä lahjoituksina myös postikorteilla. Korteilla saataviin tuloihin Laurinsilta on tyytyväinen.

– Vielä muutama vuosi sitten näytti siltä, että sähköinen joulukortti syrjäyttää perinteisen paperikortin, mutta perinteinen onkin pitänyt pintansa. Joulukortti siis elää, ja se on meillä merkittävä varainkeruumuoto.

Kaiken kaikkiaan Laurinsilta kiittelee suomalaisten lahjoitusintoa. Suuret katastrofit herättävät vaikka sitten kesken joulun vieton.

– Suomalaisten lahjoitusvalmiudesta kertoo esimerkiksi se, että kun neljä vuotta sitten 12. tammikuuta Haitissa sattui tuhoisa maanjäristys, suomalaiset olivat erittäin hyvin mukana. Joulun jälkeenkin löytyi rahaa lahjoitettavaksi.

Lue myös:

    Uusimmat