Hyökyaaltouhrien etsiminen lopetettiin Papua-Uudessa-Guineassa

Hyökyaaltojen uhrien ruumiiden etsiminen ja hautaaminen on lopetettu Papua-Uuden-Guinean pohjoisrannikolla. Sissanon laguunissa lähes viikon mädänneet ruumiit ovat etsintöihin määrätyille jo liian suuri terveysriski, totesi eversti Tokam Kanene tänään. -Minun tehtäväni on estää lisäkuolemat ja tällä hetkellä suurin vaara ovat taudit, hän lisäsi.

Hautaustoimiin osallistuneita uhkasivat myös ruokaa etsivät villieläimet.
-Alueella elää haita, krokotiilejä ja kaikenmoisia elukoita, totesi komentaja Rod West Australian puolustusvoimista.

Uhrien etsimisestä luovuttiin myös siksi, että ruumiit olivat jo mädäntyneet niin pahoin, ettei niiden nostaminen vedestä yhtenä kappaleena enää onnistunut. Viranomaisten mukaan ruumiiden onkin parempi antaa mädäntyä laguunissa, jota ympäröivä noin 120 neliökilometrin alue eristetään viideksi vuodeksi.

Australian ja Papua-Uuden-Guinean viestinten mukaan laguunin ja meren erottava hiekkavalli räjäytetään, jotta meri huuhtoisi tuhon jäänteet. Eversti Kanenen mukaan valli räjäytetään kuukauden kuluttua eli kun ruumiit ovat täysin hajonneet. Sitä ennen laguunin ympärille rakennetaan piikkilanka-aita, jotta surevat omaiset pysyisivät poissa ruumiiden luota.

Komentaja Westin mukaan laguunissa voi edelleen olla kymmeniä ruumiita. Satoja ruumiita on jo ehditty haudata hiekkaan löytösijoilleen.

Tuhansia kadoksissa

Tuhansia uhreja vaatinut onnettomuus tapahtui viime perjantaina, kun kaksi merenalaista maanjäristystä nostatti kolme valtavaa hyökyaaltoa, jotka paiskautuivat Papua-Uuden-Guinean pohjoisrannikolle. Monet kylät tuhoutuivat kokonaan. Virallisen tiedon mukaan aallot vaativat 1300 uhria, mutta noin 3000 ihmistä on edelleen kadoksissa, eikä uhrien lopullista määrää saada selville kenties koskaan.

Selviytyneitä on virallisten tietojen mukaan noin 3500. Ennen onnettomuutta Sissanon laguunin liepeillä sijainneissa kylissä eli yhteensä kymmenisentuhatta ihmistä. Useimmat onnettomuudesta selvinneet on siirretty väliaikaisesti läheiseen Poun kylään, jossa heillä ei kuitenkaan ole kyllin ruokaa. Papua-Uuden-Guinean varatalousministeri Andrew Kumbakor vaatikin torstaina, että seudun ihmisille on pikimmiten osoitettava uusi asuinpaikka.

Loppuviikolla jotkut eloonjääneistä alkoivat pikkuhiljaa palailla kotiseudulleen, joka oli muuttunut valtavaksi avoimeksi haudaksi. Alueella olevia on varoitettu juomasta vettä ja syömästä mitään laguunista peräisin olevaa. Ruoasta ja juomasta oli torstaina kuitenkin jo niin suuri pula, että kiusaus juoda saastunutta vettä alkoi muodostua ylivoimaiseksi.

Kuolio uhkaa

Harva oli enää tänään välittömän hoidon tarpeessa, mutta vaara ei vielä ollut ohi: trooppisessa ilmastossa pikkuhaavat muuttuvat helposti vakaviksi tulehduksiksi ja kuolion vaara oli edelleen monien potilaiden kohdalla ilmeinen. Komentaja Westin mukaan viikon aikana oli tehty 22 amputointia, mutta ne olivat vasta alkua.

Vaikka rannikon asukkaiden kohtalo on kohtuuttoman kova, ylisti lääkintämajuri Tim Schlimmer hengissä selvinneiden henkisiä voimia.
-On aivan ihmeellistä, kuinka nämä ihmiset ovat selvinneet tästä katastrofista. Omassa yhteiskunnassamme se ei olisi onnistunut, totesi Schlimmer, joka on osallistunut pelastustyöhön mm. Angolan sisällissodassa.

Schlimmerin mukaan onnettomuusalueella vallitseva hiljaisuus oli tyypillinen suuronnettomuuksien jälkitila.
-He tietävät olevansa onnekkaita selviydyttyään hengissä. Siksi he kestävät kivun ja surun hammasta purren, kertoi Schlimmer.

Lue myös:

    Uusimmat