HVK aloittaa huomenna

Euroopan unionin johtajat avaavat lauantaina ainakin joulukuulle jatkuvat neuvottelut, joissa hiotaan EU:n perustuslaillista sopimusta. Uudistuksilla pohjustetaan EU:n laajentumista. Hallitusten väliseen konferenssiin (HVK) osallistuvat ensi kertaa myös tulevat 10 jäsenmaata.

Kokouksen alla eri maat ovat hioneet neuvottelutaktiikkaa ja lähettäneet kannoistaan kirjeitä eri tahoille. Kukaan ei odota helppoja neuvotteluja, varsinkin kun pelissä on perinteisesti kansallisen suvereniteetin piiriin kuuluneita asioita kuten sotilaallinen puolustus.

Ennakkoasetelmaa helpottaa puolitoista vuotta istunut tulevaisuuskonventti, joka työsti laajan pohjatekstin sopimukselle. Konventti sai paljon aikaan, vaikka Ranskan entinen presidentti Valery Giscard d'Estaing sortui ajamaan puheenjohtajistossa suurten jäsenmaiden etuja.

EU-maiden johtajat ja ulkoministerit tapaavat Rooman laitamilla EUR:in kaupunginosassa, jonka Italian entinen diktaattori Benito Mussolini suunnitteli näyttelyalueeksi. Työt keskeytyivät vuonna 1942, ja alue valmistui vasta sodan jälkeen.

Rooman historiallisista nähtävyyksistä kaukana sijaitseva EUR on betoninen ja kalsea ympäristö, vaikka perjantaina paita kastui Italian lämmössä. Tapaaminen piti alun perin määrä järjestää Villa Borghesen alueella lähellä keskustaa, mutta siirto tehtiin mm. liikenneongelmien takia.

Suomi haluaa tasapuolisuutta

Valtionpäämiesten HVK-avaus on osin seremoniallinen, mutta ulkoministerit pureutuvat iltapäivällä itse asiaan. Pöydällä ovat EU:lle esitetyt lainsäädäntöneuvosto ja ulkoministeri sekä puheenjohtajakierto. Erillisen lakia säätävän ministerikokoonpanon uskotaan kaatuvan, koska se on saanut kannatusta lähinnä vain Portugalilta ja Slovenialta.

EU:n ulkoministerin toimenkuva halutaan täsmentää. Suomi katsoo, että ulkoministeri ei saisi johtaa ulkosuhteiden neuvostoa. Suomen mielestä puheenjohtajuus kuuluu jäsenmaille. Ongelma liittyy puheenjohtajakiertoon, johon Suomi on esittänyt eräänlaista sekamallia: 4-5 maan ryhmä vetäisi EU:ta 2,5 vuoden ajan kukin puoli vuotta kerrallaan. Komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudet voisi jakaa maittain koko ajanjaksolle.

Suomi perustelee esitystä eri EU-maita tasapuolisesti kohtelevana ja kierron jatkumisen takia. Taustalla on huoli siitä, että valtaa yritettäisiin ujuttaa Eurooppa-neuvostolle, EU:n presidentille ja ulkoministerille. Tähän liittyen Suomi toivoo, että presidentti ei saa minkäänlaista päivittäistä roolia EU:n lainsäädännössä.

(MTV3 - STT)