Mainos

Huutokauppiaat työntyvät Internetiin

Internetistä on tullut monipuolinen markkinapaikka, jossa ostajien kukkarolla kärkkyvät nyt myös huutokauppiaat. Perinteisten ostopaikkojen ohella huutokaupat tuovat kaupantekoon myös oman jännityksensä.

Usein huutokauppatavaroiden myyjinä ovat yksityiset ihmiset, joten tarjolla on lähinnä käytettyä tavaraa. Markkinoilla on kuitenkin myös uuden tavaran kauppiaita, jotka houkuttelevat asiakkaita lupauksilla halvemmista hinnoista. Kauppiaat perustelevat hintojaan toimitila- ja työvoimakustannusten pienuudella sekä ostamisella ilman turhia välikäsiä.
-Ennen kuin vaikkapa televisio päätyy valmistajalta kuluttajalle, se tekee monta mutkaa. Markkinointirahojen, erilaisten tukien ja kassa-alennusten muodossa hintaan tulee vähintään 40 prosenttia lisää, selvittää toimitusjohtaja Ari Myllymäki Bidletistä.
Hän toteaakin oikovansa vain suomalaisen kaupan rakenteita. Internet-tavaratalo Bidlet.fi tuli Suomen markkinoille puolitoista kuukautta sitten. Toimitusjohtajan mukaan sivuille on tänä aikana rekisteröitynyt jo noin 8000 käyttäjää; tarjouksia tuotteista jätettiin maaliskuun aikana yli 20000. Menestykseen on kuitenkin vielä matkaa, sillä Ruotsissa palvelua käytti viime joulukuussa yli 250000 ihmistä ja liikevaihto kipusi 10 miljoonaan kruunuun. Helmikuussa kauppa kävi tätäkin hurjempana. Palvelun omistavat Aftonbladet ja SBS-Broadcasting.

Jännitystä netin keinoin

Uutta ja ylijäämätavaraa myyvä Bidlet on esimerkki nykyaikaisen kaupan tehokkuudesta. Asiakas tutustuu tuotteisiin kotona päätteen ääressä, ja tavarat kuljetetaan kotiovelle tai postitoimipaikkaan postiennakolla. Ostajan riski on samanlainen kuin postiostajalla. Varastoja ei juuri tarvita, puhumattakaan hienoista toimitiloista tai suuresta määrästä työntekijöitä.
Ostajalle ylimääräistä jännitystä tuo se, että saadakseen tuotteen itselleen, hän joutuu kilpailemaan siitä muiden "huutajien" kanssa. Ari Myllymäen mukaan kaupanteon suosio perustuu siihen, että suomalaiset haluavat ostaa halvalla. Asiakkaan riskejä pyritään minimoimaan siten, että tarjolla on vain merkkitavaraa. -Vähittäiskaupat eivät tule koskaan katoamaan. Ihmiset haluavat mennä koskettelemaan tavaroita, se on sosiaalinen tapahtuma, Myllymäki uskoo.
Pohjoismaisen Bidletin lisäksi huutokauppaan voi osallistua esimerkiksi Soneraplazan eDealissa, MTV3:n eTorilla, Keltaisen Pörssin huutokaupassa sekä Bukowskin HuutoNetissä. Näistä osassa huutaa voi myös GSM-puhelimen avulla. Maailmanlaajuisesti hintoja voi hiisata alaspäin esimerkiksi yhteisostoihin perustuvassa Letsbuyit.com:ssa.

Hagelstam tähtää reaaliaikakauppaan


Internetin uusista mahdollisuuksista tunnustaa olevansa kiinnostunut myös Hagelstamin huutokauppa. Uusilla mahdollisuuksilla toimitusjohtaja Mikael Schnitt tarkoittaa reaaliaikaista kaupankäyntiä.
-Sitä ei vielä ole. Mutta varmasti se tulee, ja silloin pitää olla mukana, hän sanoo. Maailmassa ensimmäistä reaaliaikaista huutokauppaa aiotaan kokeilla Ranskassa tämän kuun 21. päivänä. Tarkoitus on, että ostajat voisivat olla mukana tilaisuudessa kuvan ja äänen kera omien koneidensa välityksillä. Ostotarjoukset tehtäisiin hiirtä näpäyttämällä. Nykyisin Hagelstamin kohteista voi antaa netin kautta ennakkotarjouksen, mutta varsinainen kauppa päätetään itse tilaisuudessa. Tulevaisuudessa yksittäisiä kohteita voitaisiin myydä myös pelkästään netissä, vaikka Schnitt ei näekään siinä nykykäytäntöön verrattuna kovin suurta järkeä.

Kuluttajansuojassa saattaa olla puutteita

Kuluttajansuojan kannalta netin huutokauppakokeilut voivat muodostua ongelmallisiksi. Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitzin mukaan tavalliset postimyyntisäännöt eivät nimittäin nykylain mukaan koske netistä ostettua uutta tavaraa. Myöskään uuteen kuluttajansuojalakiin ei muutosta ole tällä tietoa tulossa.
-En löydä perustetta sille, miksi se (uusien tavaroiden huutokauppa) olisi tavanomaisten sääntöjen ulkopuolella, Mickwitz ihmettelee. Hän toivookin, että lakia muutettaisiin nykyistä kattavammaksi. Toisaalta osa yrityksistä soveltaa postimyynnin sääntöjä jo nyt, joten ostajalla on tuotteisiin seitsemän päivän vaihto- ja palautusoikeus. Käytetyillä tavaroilla kuluttajansuojaa ei ole. Kiistoissa noudatetaan tavanomaisia kaupan sääntöjä. Viime kädessä ratkaisijana on yleinen oikeusistuin eikä kuluttajanvalituslautakunta.
Toistaiseksi Internetistä ostetut tavarat eivät ole kuluttajanvalituslautakunnassa näkyneet. Mickwitzin mukaan tuntemattomaan kauppiaaseen on kuitenkin hyvä suhtautua samalla varovaisuudella kuin postimyynnissäkin. Vielä suurempi varovaisuus on tarpeen ulkomailta ostettaessa.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.