Huumeiden käytön kasvu taantunut 2000-luvulla

Huumeiden käyttö on kuitenkin edelleen yleisempää kuin viime vuosikymmenellä.

Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut Suomessa 2000-luvulla. Myös huumekokeilujen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. Kasvukäyrän taittuminen näkyy myös terveyshaitoissa.

Stakesin mukaan joka seitsemäs suomalainen on kokeillut kannabista. Huumeiden ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 14500- 19100. Heistä valtaosa on amfetamiinia käyttäviä syrjäytyneitä miehiä. Ongelmakäyttäjät ovat useimmin nuoria aikuisia, 25-34-vuotiaita.

Vaikka kovin nousu on taittunut, huumeita käytetään yhä enemmän kuin 1990-luvulla. Myös käytöstä aiheutuvat haitat ovat suuremmat.

Stakesin tutkimusten mukaan 1980-luvun loppupuolella syntyneiden lasten ja nuorten kiinnostus huumeita kohtaan on vähäisempää kuin heitä vanhemmilla ikäluokilla.

Stakesin erikoissuunnittelija Sanna Rönkä pitää mahdollisena, että tämä asennemuutos voi olla osasyynä huumeiden käytön kasvun taittumiseen. Röngän mukaan on kuitenkin vaikea sanoa tarkemmin, mistä muutos johtuu.

Hankalaa on myös arvioida, onko taantuminen pysyvää tai mihin suuntaan käyttö lähivuosina kääntyy. Nuorisokulttuurin käänteet ja sen asenteet huumeisiin saattavat muuttua nopeasti, Rönkä sanoo. Tämä tekee ennustamisesta vaikeaa.

Raportin tekijät ovat kuitenkin huolissaan synkkenevistä lastensuojeluluvuista. Monen huostaanoton takana on vanhempien päihteiden käyttö. Myös nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat tutkijoiden mielestä hälyttäviä, sillä ne lisäävät huumekokeiluja.

Hoitotakuu koskee myös huumehoitoa

Huumehoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetään yhä liian vähän rahaa. Valtiolta ja kunnilta meni rahaa huumehaittoihin vuonna 2005 noin 180 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa käytettiin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Sen sijaan huumehoitoon tai haittojen ennaltaehkäisyyn jäi potista vain kolmannes.

Hoitoon pääsyssä on edelleen suuria alueellisia eroja. Stakesin kehittämispäällikön Kristiina Kuussaaren mukaan isoissa kaupungeissa, joissa käyttäjiä on enemmän, myös hoito toimii pieniä kuntia paremmin.

Hoitoon tarvitaan lisää rahaa. Kuussaaren mukaan hoitopaikkoja suurempi ongelma ovat maksajat eli kunnat. Hoidon maksamisvastuu kuuluu kunnalle.

Myös huumehoitoa koskee hoitotakuu.

Aikanaan kohua herättänyt huumeruiskujen ja -neulojen vaihto on yleistynyt suomalaiskunnissa. Tällä on pystytty vähentämään tartuntatautien kuten C-, B-, ja A-hepatiitin sekä HIV:n leviämistä likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä.

Kolme vuotta sitten ruiskuja ja neuloja vaihtoi joka kolmas suomalaiskunta. Nyt määrä arvioidaan suuremmaksi.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat