Huippuyliopistolle kerätään jo rahaa

Huippuyliopisto on saanut yksityistä rahoitusta jo noin 100 miljoonaa euroa. Kolmen yliopiston yhteenliittymän on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä 2009.

Uudelle innovaatioyliopistolle kerätään jo rahaa, vaikka itse oppilaitosta ei ole vielä edes perustettu.

Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistävästä huippuyliopistosta on tulossa säätiöpohjainen. Toiminnan maksaa kuitenkin edelleen suurimmaksi osaksi valtio.

Säätiön peruspääomaksi on kaavailtu 700 miljoonaa euroa, josta 500 miljoonaa euroa tulee valtiolta ja 200 miljoonaa euroa yrityksiltä. Yksityisestä rahasta puolet on jo kasassa, kertoo Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen.

Tosissaan yritysrahan keruuseen lähdetään vuodenvaihteen jälkeen. Silloin aloitetaan kampanja, joka kohdistuu elinkeinoelämän säätiöihin ja yksityisiin yrityksiin.

- Olen hyvin luottavainen sen suhteen, että yritysten osuus säätiön peruspääomasta saadaan kerättyä. Sekä yksityiset yritykset että Elinkeinoelämän keskusliitto ovat hyvin sitoutuneita hankkeeseen, Kasanen sanoo.

Kolmen yliopiston yhteenliittymä

Suurimmat lahjoittajat ovat tähän mennessä olleet Teknologiateollisuus ja sen satavuotissäätiö sekä Elinkeinoelämän keskusliiton säätiö.

Tänään Tekniikan akateemisten liitto lähti suunnannäyttäjäksi varainkeruuseen lahjoittamalla miljoona euroa ensi keväänä perustettavalle säätiölle. Myös Suomen ekonomiliitto ja Teollisuustaiteen liitto ovat lupautuneet tukemaan säätiön toimintaa.

Syksyllä 2009 aloittavan huippuyliopiston toiminnan turvaamiseen säätiön korkotulot eivät kuitenkaan riitä.

Käytännössä pääosan toimintakuluista maksaa valtio, jonka vuotuiseksi perusrahoitukseksi on kaavailtu 342 miljoonaa euroa. Sen lisäksi odotetaan ylimääräistä rahoitusta elinkeinoelämältä, mikä saattaisi olla noin 150 miljoonan euron luokkaa, arvioi Kasanen.

Huippuyliopiston vuotuinen valtionavustus on tarkoitus kaksinkertaistaa nykyisestä, kolmen erillisen korkeakoulun vuosiavustuksista, vuoteen 2012 mennessä.

Vaikka summat ovat suuria, opiskelijakohtainen budjetti jää edelleen kolmannekseen, jopa viidennekseen maailman parhaiden yliopistojen tasosta, Kasanen muistuttaa.

Esimerkiksi 25 000 opiskelijan Harvardin yliopiston budjetti on enemmän kuin Suomen yliopistojen valtionavustukset yhteensä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat