"Huhtiniemi Hitlerin päiväkirjojen veroinen väärennös"

Lappeenrannan Huhtiniemestä on uutuuskirjan mukaan sukeutunut Suomen suurin historiallinen väärennös. Toimittaja Pasi Jaakkosen mielestä lähin vertailukohta löytyy 1980-luvun Länsi-Saksasta, jossa julkisuuteen ponnahtivat niin sanotut Hitlerin päiväkirjat.

Näiden kahden tapauksen erona on se, että Huhtiniemen huhu eli vuosikausia, kun taas Führerin päiväkirjat paljastuivat väärennöksiksi yhdeksässä kuukaudessa.

Viime keväänä Suomen Gallupin tekemän kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta tunsi huhun ja kaksi viidestä uskoi sen pitävän paikkansa. Huhtiniemestä on valmistunut lukemattomia lehtijuttuja, televisiodokumentteja ja kirjoja. Toimittajien lisäksi huhua on pitänyt hengissä tiedemiesten ja kirjailijoiden joukko pohdiskelemalla muun muassa salaliiton mahdollisuuksia.

Ja kun vuosi sitten Huhtiniemestä löytyi joukkohauta, pääministeri Matti Vanhanen totesi, että idea totuuskomissiosta voisi olla hyvä.

Huhtiniemen huhun selvittämiseksi tehtäviin kaivauksiin on kulunut noin 150 000 euroa, mutta tähänastiset tulokset voisi tiivistää vanhaan sanontaan: paljon porua, vähän villoja. Mikään ei tue väitettä, jonka mukaan varatuomari Toivo Tapanaisen johtama salainen kenttäoikeus olisi tuominnut Huhtiniemessä kuolemaan satoja suomalaisia rintamakarkureita kesäkuussa 1944.

Tunnistamattomat vainajat sekoitettu teloitettuihin

Huhtiniemen mysteerin kätilöinä ovat toimittaja Pasi Jaakkosen mielestä häärineet varsinkin toimittajat.

-Huhua ei olisi voinut syntyä ilman toimittajien aktiivista panosta näiden 36 vuoden aikana. Toimittajat ovat olleet luvattoman sinisilmäisiä luottaessaan esimerkiksi aikalaiskertomuksiin. Niin arvokkaita kuin sotaveteraanien muistelut ovatkin, ne pitäisi kuitenkin suhteuttaa historialliseen asiayhteyteen eli siihen, mitä todella tapahtui, Jaakkonen huomauttaa.

Saatujen tietojen kriittinen tarkastelu ja vaihtoehtoinen tulkinta tapahtumista olisi hänen mukaansa pitänyt tuoda esille monessa uutisessa eikä luottaa pelkästään yli 60 vuoden takaiseen muistitietoon. -Varsinkin kun sitä on alkanut synnyttää julkinen keskustelu.

Lehtikirjoituksissa veteraanit ovat kertoneet esimerkiksi ruumiskasoista Lappeenrannassa kesällä 1944 ja kuinka kloorikalkilla käsiteltyjä ruumiita haudattiin joukkohautoihin. Jotkut ovat arvelleet ruumiiden olleen teloitettuja suomalaissotilaita.

Ruumiskasoja saattavat Jaakkosen mukaan selittää Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeinen tilanne. Kaatuneita tuli päivittäin niin paljon, ettei niitä ehditty arkuttaa ja lähettää kotiin. Lisäksi armeija oli tehnyt jo keväällä päätöksen, jonka mukaan tunnistamattomat vainajat kuljetetaan koko Kannaksen alueelta Lappeenrantaan.

Pilaantumisen estämiseksi ruumiit käsiteltiin kloorikalkilla ja haudattiin tilapäishautoihin odottamaan tunnistamista.

Lue myös:

(MTV3-STT)