Helsingin Sanomat vertaili jauhettavien lihojen laatua. Vertailu paljastaa, että esimerkiksi lihapiirakat eivät ole kovin kaukana eläiruoan laadusta.
Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset ovat jauhelihakansaa. Maamme kymmenen suosituimman ruokalajin joukosta löytyy runsaasti jauheliharuokia ja lihateollisuudessa jauhelihan osuus on jopa puolet kaikesta myydystä lihasta.
Jauhelihatiskille mennessään kuluttaja voi olla varma siitä, että myyty tuote sisältää ainoastaan lihaa. Jauhelihaan ei saa lisätä elimiä, leikkuujätettä tai naudan pään lihaa. Jauhettavista lihoista jauhelihaan ei saa myöskään lisätä lisäaineita. Jauhelihatuotteissa, kuten lihapyöryköissä raaka-aineiden käyttö on vapaampaa.
Makkaran lihapitoisuutta ei enää säännellä
Makkaran lihapitoisuuden sääntely päättyy Helsingin Sanomien mukaan heinäkuussa maa- ja metsätalousministeriön lakimuutoksen johdosta. Tämän jälkeen makkaran lihapitoisuutta ei ole siis enää määritelty, mutta tuotteessa täytyy edelleen olla lihaa ja lihaan verrattavia raaka-aineita vähintään 45 prosenttia. Vaikka lihapitoisuus pitääkin lain mukaan merkitä pakkaukseen, kuluttajan on jatkossa oltava entistä valppaampana makkaratiskillä. Lain mukaan makkaran raaka-aineena voidaan käyttää mitä tahansa elintarvikkeeksi kelpaavia ruhon osia.
Lihapiirakat lähellä eläinruokaa
Helsingin Sanomien jauhettavien lihojen laatujärjestyksessä kolmostilalle yltävät lihapiirakoiden täytelihat, joissa raaka-aineina voidaan käyttää esimerkiksi naudan tai sian sydäntä. Koostumus vaihtelee kuitenkin paljon valmistajittain ja osa lihataloita käyttää naudan- ja sianlihaa.
Heti lihapiirakoiden jälkeen laatutaulukossa tuleva eläinruoat. Eläinruoissa raaka-aineina käytetään ihmisravinnoksi kelpaavaa, mutta huonosti kaupaksi käyvää lihaa, kuten kurkunpäätä, päänlihoja, keuhkoja ja välilihaa.