Homotaiteesta halutaan tavistaidetta

– Mitä enemmän homotaide on esillä, sitä tutuimmiksi me tulemme, sanoo Forum Boxin kuraattori Arto Korhonen.

– Haluamme olla taviksia, osa suurta, kirjavaa enemmistöä.

Osuuskuntamuotoisen gallerian näyttelyssä on 40 taitelijan töitä, suuri osa on heteroita, mutta he haluavat tutkia taiteessaan sitä, mistä tänä aikana ollaan kiinnostuneita.

– Feministisen liikkeen ja ihmisoikeusliikkeiden synnyttyä nykytaiteen keskeinen tehtävä on ollut ihmisen identiteetin ja seksuaalisuuden tutkiminen, kertoo taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihinen.

– Aina seksuaalisuutta ei ole voinut esittää suoraan. Sensuurin takia ja rangaistuksen pelossa on voitu kuvata koodikielellä tai sellaisella tavalla, että ne jotka ymmärtävät ymmärtävät ja ne jotka eivät ymmärrä eivät ymmärrä, kertoo Tihinen.

Homonäyttelyn kontekstissa seksuaalisuus esittäytyy selkeästi niissäkin töissä, joissa siihen ei paljoa kiinnittäisi huomiota jonkun muun otsikon alle kootussa näyttelyssä.

Vaarallista pornoa

Suomalaisen kirjallisuuden seura teki radikaalin aluevaltauksen julkaisemalla Harri Kalhan teoksen Tom of Finlandista.

– Härskiydessä ei ole mitään uutta, sanoo kustannusjohtaja Tero Norkola.

– Suomalaisen kirjallisuuden seurassa on tutkittu kansankulttuuria Elias Lönnrotin päivistä lähtien ja kyllä siellä sitäkin puolta näkyy.

Waldemar Melangon vuosikymmeniä säilyttämät puistohomojen tarinat ansaitsivat Norkolan mielestä tulla julkaistuiksi, ovathan ne osa merkittävää vähemmistökulttuuria.

– Tämä on oikeastaan sellaista kadonnutta tapakulttuuria että nykyiset homobaarit on muuttanut tätä skeneä, 60-luvun lopussa tämä oli kiellettyä ja oikeastaan vaarallistakin toimintaa.

Katso Merja Sundströmin juttu: