Hoitotakuu ei toteudu kaikkialla

Hoitotakuu ei vielä takaa välitöntä yhteyttä terveyskeskukseen. Neljännes väestöstä kärsii pitkistä odotusajoista.

Yli puoli vuotta voimassa ollut hoitotakuu ei takaa vielä, että potilaat saisivat välittömästi yhteyden arkisin omaan terveyskeskukseensa. Neljännes väestöstä asuu sellaisen terveyskeskuksen alueella, joissa yhteydensaantiongelmia on ajoittain ja pari prosenttia alueilla, joilla näitä ongelmia on jatkuvasti.

Hoitotakuun on määrä turvata myös hoidon tarpeen arviointi kolmen arkipäivän kuluessa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin syyskuussa kokoamien tietojen mukaan jo 92 prosenttia väestöstä asuu sellaisen terveyskeskuksen alueella, jossa ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeen määräajassa.

Ylilääkäri Kati Myllymäki sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että hoitotakuu on selvästi parantanut hoitoon pääsyä terveyskeskuksissa, mutta aivan tavoitteeseen ei ole vielä päästy.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän mukaan läänihallitusten onkin määrä ottaa lähiaikoina yhteyttä niihin terveyskeskuksiin, joissa ongelmia vielä esiintyy. Tarkoituksena on etsiä ratkaisuja ongelmatilanteisiin yhteisvoimin.

Vaikka yhteyden saa ja hoidon tarpeen arviointikin onnistuukin jo useimmissa terveyskeskuksissa, lääkäriaikaa voi ei-kiireellisissä tapauksissa joutua odottamaan vielä yli kaksikin viikkoa.

Noin neljännes väestöstä asuu terveyskeskusten alueilla, joilla on näin pitkiä odotusaikoja. Nämä terveyskeskukset ovat Myllymäen mukaan yleensä alueilla, joilla terveyskeskuslääkärivaje on hankalin. Tähän asiaan ei ole tullut parannusta, mutta hoitotakuu ei tuonutkaan määräaikaa lääkärin vastaanotolle pääsyyn.

Tekniikan takkuilu ongelmana

Joidenkin paikkakuntien ongelmat ovat selkeitä. Taustalla on monin paikoin rassaavan henkilöstövajeen lisäksi ongelmia uuden tekniikan kanssa.

-Esimerkiksi Riihimäellä terveyskeskukseen soittaneille on saatettu erheellisesti vakuuttaa, että valitsemanne numero ei ole käytössä. Rovaniemellä taas ollaan markkinatuomioistuimessa, koska kunnalliset hankinnat ovat takkuilleet, sanoo Myllymäki.

Tiedot välittömän yhteydensaannin onnistumisesta ovat johtavien terveyskeskuslääkäreiden arvioita, jotka perustuvat muun muassa kansalaispalautteeseen. Terveyskeskuksissa eivät kirjaudu puhelut, jotka eivät ole koskaan päässeet läpi.

-Tarkkaa tietoa ei ole myöskään siitä, miten pitkään asiakkaat joutuvat linjoilla roikkumaan. Tätäkin tekniikkaa voitaisiin jossain vaiheessa kehittää, uskoo Myllymäki.

Myös asiakkaiden käyttäytymiseen odotetaan muutoksia. Kun ihmiset ovat vuosia tottuneet siihen, että terveyskeskuksesta voi varata ajan esimerkiksi vain maanantaiaamuna kello 10-11, voi olla vaikea uskoa, että nyt voisi soittaa muuhunkin aikaan.

Hyssälän mielestä nyt väestön ikääntyessä on erityisesti kannettava huolta ihmisten terveyden ja toimintakyvyn säilymisestä mahdollisimman pitkään.

-Apu on saatava ajallaan, kun sairaus iskee, tiivistää Hyssälä.

(MTV3-STT)

(Seitsemän utiset 19.10.2005)

Jos hoitotakuu ei toteudu, voisiko hoitoa saada toisessa EU-maassa?

EU:n terveysministerit keskustelevat torstaina kokouksessaan muun muassa siitä, pitäisikö kansalaisille antaa nykyistä suurempi vapaus hankkia hoito toisesta EU-maasta ja lähettää lasku kotimaahan.

(Kymmenen uutiset 19.10.2005)

Lue myös:

    Uusimmat