Hoitajat määrätään lailla töihin

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla puututaan hoitajaliitto Tehyn uhkaamaan työtaisteluun. Esityksen mukaan lääninhallitus voi antaa määräyksen velvoitetyöhön, jos potilaiden henki, terveys tai potilasturvallisuus uhkaisivat vaarantua vakavasti.

Lailla pyritään varmistamaan hoidon saanti esimerkiksi synnytyksissä, onnettomuuksissa, akuuteissa leikkauksissa ja keinomunuaispotilaiden hoidossa. Töihin velvoitettaisiin noin 10-20 prosenttia irtisanoutuvista hoitajista.

MTV:n uutisten tietojen mukaan perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat yhtä lukuunottamatta ovat sitä mieltä, että ns. Tehy-laki voitaisiin pienin korjauksin hyväksyä normaalin lakiesityksen tavoin.

Myös työtaistelun ulkopuolella olevia terveydenhuollon ammattilaisia voitaisiin määrätä tavanomaisesta poikkeaviin tehtäviin. Työaikasäännöksistä voitaisiin poiketa. Potilasturvatyöhön voidaan määrätä ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilö.

Määräys velvoitetyöhön kestäisi kerrallaan enintään viikon. Määräys voitaisiin uudistaa.

Eduskunta pääsee keskustelemaan lakiesityksestä iltapäivällä.

Laki sai myrskyisän vastaanoton

Hallituksen Tehy-poikkeuslaki on saanut oppositiolta heti osakseen ankaraa arvostelua. Lähetekeskustelussa hallitusta syytettiin vastuun pakoilusta ja työnantajan puolelle asettumisesta kesken sovittelun. Kiistan korostettiin ratkeavan vain rahalla.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) painottaa, ettei vaihtoehtoja ole. Muuten potilaita kuolee jo ensimmäisinä tunteina, mikäli työtaistelu alkaa.

Laki pyritään hyväksymään yksinkertaisella enemmistöllä

Hallitus pyrkii siihen, että "Tehy-laki" hyväksyttäisiin eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. Tämä merkitsisi sitä, että laki saataisiin voimaan pika-aikataululla.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta joutuu pohtimaan, tarvitaanko lain hyväksymisessä vaikeutettua menettelyä. Jos mikä tahansa laki on tarkoitus säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä kiireellisenä, se tarvitsee tuekseen viiden kuudesosan enemmistön eduskunnassa annettavista äänistä. Tehy-lakia karsastetaan oppositiossa, joten lain hyväksyminen siinä tilanteessa olisi vähintäänkin hyvin epävarmaa.

Jos perustuslakivaliokunta päätyy siihen, ettei vaikeutettua menettelyä tarvita, laki voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä. Suomessa ei ole perustuslakia tulkitsevaa perustuslakituomioistuinta. Perustuslakivaliokunta on poliittinen elin, joten sen päätöksetkin ovat usein poliittisia.

Lakiesityksessä säätämisjärjestystä on perusteltu pitkään. Perusteellisella perustuslaillisella pohdinnalla esityksessä päädytään kuitenkin tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen, vaikka tavallisella lailla ei sinänsä voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta.

Pääministeri Matti Vanhanen vetosi jo eilen eduskunnassa sen puolesta, että valtion velvollisuus suojella kansalaisiaan painaa vaakakupissa enemmän kuin kansalaisten oikeus työtaisteluun.

Presidentti: Laki annettava viipymättä

Presidentti Tarja Halonen pitää ajan niukkuuden vuoksi tarpeellisena, että potilasturvallisuuslakiesitys annetaan viipymättä eduskunnalle. Hän toivoo eduskunnan arvioivan esityksen tarkoituksenmukaisuuden ja perustuslainmukaisuuden sekä esityksen suhteen ainakin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Presidentti liitti lausuman valtioneuvoston pöytäkirjaan antaessaan esityksen eduskunnalle. Esityksestä keskusteltiin perjantaina presidentin esittelyssä poikkeuksellisen pitkään.

Halonen muistutti lausumassaan, että esitys laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta eli "Tehy-laki" on valmisteltu erittäin nopealla aikataululla ilman laajapohjaisempaa lainvalmistelua tai asiaan liittyvää keskustelua. Siksi hänen on ollut vaikea arvioida normaaliin tapaan lain vaikutuksia tai suhdetta muuhun lainsäädäntöön tai Suomen tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin.

(MTV3-STT)