Mainos

Hissi vanhaan taloon

Jo parin vuoden kuluttua Suomessa ollaan siinä tilanteessa, että eläkeläisiä on yhtä paljon kuin lapsia. Jotta ikääntyvä väestö voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, vanhoihin kerrostaloihin tarvitaan oleellisesti nykyistä enemmän hissejä. Hissilliset talot ovat jo nyt myös monien lapsiperheiden suosiossa.

Edessä on hurja urakka, sillä Suomessa on laskettu olevan noin 50 000 hissitöntä porrashuonetta vähintään kolmikerroksisissa asuinkerrostaloissa. Tähän mennessä Suomessa on asennettu vuosittain vain noin 200 hissiä vanhaan taloon. Vauhti on kuitenkin kiihtymässä varsinkin Helsingissä, jossa hissien jälkiasennukset ovat muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet: vuonna 2005 asennettiin 85 hissiä. Vielä on paljon edessä ja lisää tulossa, sanoo Helsingin kaupungin hissiasiamies Erkki Holappa:

"Olen käynyt vuosien aikana läpi noin 350 taloyhtiötä. Niistä on porrashuoneita vajaa 1300, kyllä siellä on kohteita edelleen tulossa."

Hissihankkeiden käynnistymisen pelisäännöt asunto-osakeyhtiöissä ovat sinänsä kohtalaisen selkeät, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan vastaava lakimies Mia Puhals:

"Asunto-osakeyhtiölaki lähtee siitä ajatuksesta, että yhtiökokouksen yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä ja vastikerahoitteisesti voidaan toteuttaa sellainen perusparannus ja -uudistus, joka vastaa tavanmukaisia vaatimuksia ja josta maksurasitus ei ole kenellekään osakkeen omistajalle kohtuuton."

Maksurasituksen kohtuullisuus ei yleensä muodostu ongelmaksi sen takia, että ensinnäkin usein tällaiset hissihankkeet rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla, ja toiseksi yhteiskunta tukee hissirakentamista merkittävästi. Valtion asuntorahastolta voi saada hissirakentamiskustannuksiin 50 % tukea. Lisäksi yhä useammat kaupungit myöntävät omia hissiavustuksiaan, jotka vastaavat 5-15 prosenttia hissin rakentamiskustannuksista. Siellä hissin voi siis saada vanhaan taloon käytännössä alle puoleen hintaan.

  • Esimerkki hissihankkeen kustannuksista:
  • Kokonaishinta 150 000 €
  • Hissiavustus (valtio ja kaupunki) 90 000 €
  • Taloyhtiön maksettava 60 000 €
  • Pankkilainan (18 v.) kustannus asunto kohden 0,47 €/m2/kk
  • Lähde: Helsingin kaupungin hissiprojekti

Luulisi siinä olevan porkkanaa riittävästi. Mutta ei vaan tunnu olevan. Syyt liittyvät useimmiten kustannusten jakamiseen.

"Kustannukset jaetaan yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan ja useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että kustannukset jaetaan pinta-alan perusteella", Puhals toteaa.

Kustannusten jakaminen kirvoittaa välittömästi kiperiä kysymyksiä alemmista kerroksista, tietää Holappa:

"Ajatellaanpa taloyhtiötä, missä asutaan myös alimmassa kerroksessa. Kyllä ne asukkaat kysyvät, pitääkö heidän osallistua samalla rahalla kuin ylimmän kerroksen asukkaat samankokoisessa huoneistossa. Ihmiset eivät todellakaan ymmärrä, että tässä mennään yhtiöjärjestyksen mukaan."

Hissirakentamisen kustannukset voidaan toki jakaa muutenkin kuin vastikeperusteisesti. Siinä on kuitenkin omat, tiukat reunaehtonsa:

"Se on mahdollista, mutta kaikkien sellaisten osakkeenomistajien, joiden maksurasitus tässä vaihtoehdossa kasvaa vastikeperusteen mukaiseen maksuun verrattuna tulee suostua tähän poikkeukselliseen kustannusten jakoon", Puhals painottaa. "Kaikilta osakkailta on saatava suostumus vastikeperusteesta poikkeavaan kustannusten jakamiseen."

Mahdollista on tietysti myös se, että vain hissiä haluavat osakkaat teettävät sen omalla kustannuksellaan. Siihenkin vaaditaan lupa yhtiökokouksen enemmistöltä. Usein tällainen ratkaisu tuo mukanaan uusia pulmia:

"Se johtaa tavallisesti siihen, että hissin maksaneet asukkaat eivät halua muiden käyttävän hissiä. On yhtiöitä, joissa on lukittu hissi. Käyttäjillä on oltava avain voidakseen käyttää sitä", Puhals kertoo.

Mutta kun hissi sitten on saatu aikaan, aikaisemmat vastustajatkin tunnustavat jokseenkin poikkeuksetta erehtyneensä arviossaan. Holappa kertoo esimerkin Helsingin Roihuvuoressa olevasta taloyhtiöstä, jossa hissipäätös saatiin aikaan monien värikkäiden vaiheiden jälkeen vuonna 2001. Hissillä on ajeltu vuodesta 2002 lähtien. Tyytyväisiä ovat olleet nekin, jotka alussa hissihanketta vastustivat:

"Henkilö asui kolmannessa kerroksessa ja vastusti hissin rakentamista, mutta sen valmistuttua hän muutti kantansa. Pisteenä i:n päälle oli se, kun hän talosta pois muuttaessaan sai asunnostaan hissin ansiosta paremman hinnan. Kyllähän hissi vaikuttaa asuntojen hintoihin yhtä paljon, kuin omaan asumismukavuuteen. Eikä kenenkään tarvitse pelätä enää jäävänsä kotinsa vangiksi."

Hissirakentamisen pelisäännöistä sekä teknisistä ja taloudellisista vaihtoehdoista löytyy lisätietoja esimerkiksi Helsingin kaupungin hissiprojektin verkkosivuilta: www.hel.fi/hissiprojekti.

(JKA 31.3.2006)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.