Hirvionnettomuudet vähentyneet jyrkästi

Suomen hirvikanta on tasaantumassa ja hirvionnettomuudet voimakkaassa laskussa, arvioidaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen hirvikolarien määrä on pudonnut lähes puoleen eli 1600 kolariin.

Liikennemäärien 3-4 prosentin vuotuisesta kasvusta huolimatta hirvien aiheuttamat liikennevahingot ovat nyt määrältään 1990-luvun puolivälin tasolla.

Hirvikannan tiheystavoitteet on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta pääosin saavutettu eikä hirvikantaa tarvitse enää erityisemmin harventaa. Tavoitteena on nyt pyrkiä pitämään kanta vakaana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi talvehtivan hirvikannan kooksi 80000-92000 yksilöä.

- Tämä tarkoittaa noin 2,8 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Valtakunnalliseksi hirvitalousaluekohtaiseksi tiheystavoitteeksi on asetettu 2 - 4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, joten tavoite on saavutettu. Alueellista vaihtelua esiintyy kuitenkin yhä, ministeriö mainitsee.

Ministeriön mukaan tarkemmat pyyntilupamäärät ja saalistavoitteet täsmentyvät myöhemmin.

Valkohäntäpeuran metsästystä lisättävä

Yhteisissä neuvotteluissa käsiteltiin myös muita hirvieläimiä. Varsinkin valkohäntäpeuran metsästystä on syytä lisätä voimakkaasti eräillä alueilla, jotta kannan kasvu saadaan pysäytettyä.

Metsäkauriin kannan kasvu on tyrehtynyt. Ilveskannan vahvistuminen näkyy selkeimmin metsäkauriskannan kehityksessä.

Myös hirvien aiheuttamat metsävahingot vähenivät viime vuodesta. Koska metsävahinkokorvauksia voi hakea kolmen vuoden aikana vahingon toteamisesta, saattaa kahden edellisen vuoden nykyistä tiheämmän hirvikannan aikana syntyneitä vahinkoja kuitenkin vielä tulla korvattavaksi.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat