Hirvikolaririski kasvaa keväällä

Hirvi metsässä

Nuoret hirvet liikkuvat aktiivisesti suuren osan kesästä hakeutuessaan uusille elinpiireilleen. Kevään edistyessä tienvarsien kasvillisuus vaikeuttaa entisestään eläinten havaitsemista, todetaan Etelä-Hämeen riistanhoitopiiristä. Pahimpia hirvikolarikuukausia ovat kesä- ja heinäkuu sekä syys- ja lokakuu. Kolarien määrä kasvaa kuitenkin nopeasti jo toukokuun aikana.

Valtaosa turmista sattuu loppuiltapäivästä ja illasta aina puolenyön jälkeisille ensimmäisille tunneille. Ajoittamalla matkustamistaan päiväsaikaan voi näin vähentää hirvionnettomuusriskiä melkoisesti.

Etelä-Hämeessä on muun Lounais-Suomen lailla myös paljon valkohäntäpeuroja, joita pitää varoa samaten kuin hirviä. Nopealiikkeiset peurat saattavat ilmestyä hämärissä auton eteen kuin tyhjästä. Peurakolarivaara on suurimmillaan loppusyksystä. Myös karhujen voi odottaa liikkuvan tavallista enemmän kiima-ajan lähestyessä.

Maltillinen ajaminen on paras turvallisuuden tae, opastetaan Etelä-Hämeen riistanhoitopiiristä. Hirvieläimiä pitäisi väistää takaa, ellei ehdi jarruttaa. Pitää myös muistaa, että yhden eläimen perässä voi tielle tulla muitakin. Nopeuden alentaminen antaa autoilijalle reagointiaikaa kohtaamisessa. Varsinkin moottoripyöräilijät ovat hyvin suojattomia törmätessään isoon eläimeen.

Törmäyksestä hirven tai peuran kanssa on ilmoitettava mahdollisimman pian poliisille. Kolarista karhun kanssa on ilmoitettava heti, koska loukkaantunut eläin on vaarallinen. Kolarin tapahtuessa on pysyttävä autossa, ellei ihmisten auttaminen edellytä autosta nousemista. Näennäisesti kuollutta hirvieläintäkään ei kannata lähestyä tarpeettomasti. Yksikin refleksinomainen potku saattaa olla vaarallinen.
(STT)