Hintojen lasku uhkaa supistaa sosiaalietuuksia

Supistuspaineet kohdistuvat erityisesti Kelan maksamiin kansaneläkkeisiin ja työttömyysetuuksiin, jotka perustuvat suoraan kuluttajahintaindeksiin.

Etuuksien laskua on kuitenkin vielä vaikea arvioida, sillä vuoden alussa voimaan tulevat indeksitarkistukset lasketaan heinä-syyskuun inflaatiotilanteen mukaan.

Kesäkuussa inflaatio kääntyi aavistuksen deflaation puolelle, mutta 0,1 prosentin lasku voi vielä taittua takaisin ylöspäin. 90-luvun laman aikana deflaatio oli selvempää ja eläkkeet jäädytettiin poikkeuslailla alaspäin tarkistamisen estämiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo pitää toimia perusteltuna myös nykyisessä taantumassa.

- Jotenkin tuntuisi hassulta, että vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, perusetuuksien annettaisiin laskea. Kyse on kuitenkin hyvin pienestä muutoksesta alaspäin, ettei se (laskun estäminen) ole valtavan merkittävä panos valtiolta, Salo arvioi.

Hän kuitenkin korostaa, että toimenpiteistä päättäminen on lopulta poliitikkojen tehtävä.

Salon mukaan keskustelu lakimuutoksesta on kaksijakoista, sillä kansalaisten kokemukset ja teoreettinen näkökulma eivät kohtaa.

- Jos mennään lakien mukaan, etuudet voivat laskea, mutta kansalaiset eivät sitä ymmärrä.

Eläkkeet jäävät hintojen vauhdista

Eläkeläiset pelkäävät eläkkeiden laskun heikentävän heidän taloudellista asemaansa. Huolena on erityisesti kansaneläkkeet, joihin hintojen heilahtelut vaikuttavat suoraan. Työeläkkeiden suuruutta ohjaa myös palkkojen kehitys.

Työttömien osalta hintojen heilahtelu näkyy suoraan Kelan maksamassa ansiopäivärahassa ja työmarkkinatuessa. Työttömille indeksit ovat Salon mukaan kuitenkin pienempi huolenaihe.

- Indeksikeskustelu on nimenomaan ollut eläkeläisten keskustelua. Työttömyys on luonteeltaan toisentyyppistä, siellä ollaan vain hetken aikaa, Salo huomauttaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä eläkeläisillä ei ole syytä huoleen. Johtaja Heikki Palmin mukaan eläkeläisten asema ei heikkenisi supistusten myötä, sillä indeksitarkistusten tarkoituksena on nimenomaan suhteuttaa etuuksien arvo yleiseen hintatasoon.

Eläkkeet jäävät kuitenkin helposti hintojen heilahtelun vauhdista, koska tarkistuksia tehdään vain kerran vuodessa. Tänä vuonna eläkeläisten tilipussi paisui viime vuoden lopun inflaatiopiikin ansioista.

Viime vuonna sen sijaan eläkeläiset olivat erityisen ahtaalla, sillä tulot eivät vastanneet kalliin ruoan ja lääkkeiden hintoja.

Palm myöntää ongelman, mutta hänen mukaansa asiaa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä, jolloin piikit tasoittuvat. Eläkeläisten mielestä tarkistuksia pitäisi tehdä useammin. Heitä puhe pitkästä aikavälistä ei lohduta.

- Se viive on hankala, koska tilanne on sellainen, että eletään käytännössä kädestä suuhun, huomauttaa Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo.

(MTV3 - STT)