Hiihtoliitto vahingosta viisastuneena vaatii edustusurheilijoitaan allekirjoittamaan sopimuksen, jossa urheilija sitoutuu maksamaan liitolle 50 000 euron vahingonkorvauksen, jos hän jää kiinni dopingin käytöstä. Sen lisäksi liitto perii urheilijalta takaisin maksamansa valmennustuen ja kulukorvaukset.
Uutta Hiihtoliiton dopingsopimuksessa on könttäsumma 50 000 euroa. Toimitusjohtaja Jari Piiraisen (kuvassa oikealla, vasemmalla Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen) mukaan korvaussumma ei perustu minkäänlaisiin laskelmiin dopingkäryn tai käryjen aiheuttamista taloudellisesta vahingosta.
- Tuo summa perustuu ainoastaan omaan harkintaamme. 50 000 euroa on sellainen summa, että sen jokainen käsittää, jos alkaa tehdä mieli harrastaa vilppiä. Siinä voi mennä alta esimerkiksi hiihtämällä tai muulla tavalla hankittu omakotitalo. Summa katsottiin sillä tavalla järkeväksi, että se toivottavasti pitää jatkossa urheilijan monot oikeassa ruodussa, Piirainen toteaa.
Purontakanen: Hyvä signaali
Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen pitää 50 000 euron korvaussummaa kovana, mutta samalla hyväksyy Hiihtoliiton uuden sanktiomenetelmän.
-Siinä pitää urheilijan todella miettiä, alkaako harrastaa vilppiä vai ei. Se on hyvä signaali. Jos töppää, niin sitten se myös maksaa. Toisaalta 50 000 euroa ei kata lähellekään niitä summia, joita kärynnyt urheilija on suoraan ja välillisesti aiheuttanut Hiihtoliitolle, mietti Purontakanen Kaisa Variksen tapausta ja Lahden 2001 MM-kisojen dopingskandaalia.
Olympiakomitean omissa dopingsäännöissä valmennustukea nauttiva urheilija joutuu korvaamaan takaisin kaiken saamansa tuen, jos hänet tuomitaan dopingrikkomuksesta kahden vuoden kilpailukieltoon.
Olympiakomitean dopingsopimuksessa on myös vahingonkorvauskohta, jossa puolin ja toisin urheilija, lajiliitto ja olympiakomitea ovat velvollisia korvaamaan sopimusrikkomuksesta aiheutuneen vahingon toiselle sopijapuolelle.
- Tämä mahdollistaa vahingonkorvausten vaatimisen eli silloin on lähdettävä oikeuteen hakemaan korvausta sopimusrikkomuksesta, Purontakanen tarkentaa.
Tarasti: Ei juridista estettä
Hallintoneuvos Lauri Tarasti, joka on Kansainvälisen yleisurheiluliiton oikeudellisen komitean jäsen, pitää Hiihtoliiton 50 000 euron dopingsanktiota suurena summana.
- Juridisesti tällaisen sopimuksen tekemiseen ei ole estettä. Tätä korvaussummaa pitää kuitenkin verrata niihin etuisuuksiin, mitä urheilija on saanut liitolta eli onko tämän sopimuksen mukainen korvaussumma kohtuuton.
Urheiluoikeuden professori Heikki Halila julkaisee marraskuussa oikeustieteellisen artikkelin, jossa hän pohtii juuri urheilijan korvausvelvollisuutta lajiliitolle.
- Jos on määrätty sopimussakko, niin silloin se on se summa, joka paperissa on, eikä vahingon määrää täydy näyttää toteen. Jos taas ei ole mitään sopimussakkolauseketta, niin silloin voi vaatia sen vahingon, jonka voi näyttää tapauksesta aiheutuneen, Halila kiteyttää asian juridista puolta.
(MTV3-STT)