Hetkinen, katosiko valtion turvallisuus johonkin?

Julkistamista ovat sittemmin äityneet kannattamaan eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja valtiotieteentohtori Jukka Tarkka. Julkistamisen puolella on myös suurlähettiläs Alpo Rusi sekä joukko oikeusoppineita.

Varovaista vihreää valoa antaa myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka. STT:n haastattelussa hän kysyy, onko viisasta pitää salassa nimilistaa, joka herättää niin paljon arvailuja julkisuudessa.

"Vain vaitiolovelvollisille tutkijoille" -linjalla ovat oikeusministeri Tuija Brax ja tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Heitä huolettaa lähinnä nimilistalla olevien ihmisten kohtalo.

"En oikein osaa sanoa" -linjaa kannattavat pääministeri Matti Vanhanen ja sisäministeri Anne Holmlund. Tosin maanantaina Ylen uutisissa sisäministerin kanta oli kääntynyt kielteiseksi.

Julkistamista vastustavat poliisiylijohtaja Markku Salminen ja supon vt. päällikkö Petri Knape.

Mielenkiintoista tietysti on se millä perusteilla julkistamista kannatetaan ja vastustetaan.

Julkistamista on puollettu lähinnä yhteiskunnallisilla syillä ja supon uskottavuudella, kun taas salassapitoa juridisilla perusteilla. Supon Knapen mukaan "juridiset elementit, joiden nojalla listan salaamisesta on päätetty, ovat säilyneet käydystä keskustelusta huolimatta ennallaan".

Kun tätä keskustelua käydään, niin on hyvä tietää mistä KHO aikanaan päätti. Mitkä ovat ne juridiset elementit? KHO:n päätökseenkin on erityisesti monesti on vedottu siihen malliin, että siinä käsiteltäisiin jotenkin "yksilön suojaa". Näinhän ei ole.

Aikanaan supo teki kielteisen ratkaisun MTV:n uutisten listaa koskevaan tietopyyntöön nimenomaan sillä perusteella, että listan julkistaminen vaarantaisi valtion turvallisuutta. Alkuvaiheessa supo ei siis ottanut mitään kantaa listalla olevien kansalaisten kohtaloon, vaan huoli oli supon omassa toiminnassa. Listalla olevien "karmea kohtalo" tuli esille vasta myöhemmissä vaiheissa. Valitimme Supon päätöksestä aina KHO:een saakka, joka ratkaisi jutun nimenomaan tämän valtion turvallisuuden näkökulmasta, koska se oli supon kielteisen julkisuuspäätöksen ainoa perustelu.

Tässä linkki tuohon KHO:n päätökseen - ties kuinka monennen kerran tässä blogissa.

Eli kun katsoo Knapen lausumaa: "juridiset elementit, joiden nojalla listan salaamisesta on päätetty, ovat säilyneet käydystä keskustelusta huolimatta ennallaan" niin voi todeta, että supon näkökulmasta keskeistä on edelleen valtion turvallisuuden näkökulma ja nimenomaan tiedusteluyhteistyön sujuvuus. Ei mikään muu, ei yksityiselämän suoja tai yhteiskunnan jonkinlainen puhdistuminen - eikä myöskään sen oma uskottavuus.

Joku voisi jopa päätellä, että supon kannalta kaikkein tärkeintä on pitää suhteet kansainvälisiin kavereihin kunnossa.

Eli otsikon kysymykseen voi vastata, ettei se ole mihinkään kadonnut - ainakaan supolta.

Tässä on tullut ilmi myös yksi vaarallinen kielellinen asia. Esimerkiksi tietosuojavaltuutettu Aarnio ja sisäministeri Holmlund ovat vedonneet yksilön suojaan.

Yksilön suojalla ja yksityiselämän suojalla on todella merkittävä ero. Laki ei tunne termiä "yksilön suoja", ei edes muodossa "yksilönsuoja". Yksityiselämä voi suojaa ansaita, mutta yksilöllä on aina vastuu julkisista tekemisistään.

Mutta vielä ydinasiaan: mielenkiintoista - mutta supon kannalta ikävää - on se, että entinen presidentin poliisi on nyt ajautunut julkiseen ristiriitaan jo kahden entisen presidentin kanssa.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja todetakseen, että melko pian supon tulevaisuutta ja toimintaa ryhdytään pohtimaan työryhmässä tai komiteassa. Vielä viime viikolla olisi voinut veikata, että sellainen asetetaan vasta Rusi-päätöksen jälkeen, koska muuten tämä työryhmän asettaminen olisi voitu tulkita valtion tekemien virheiden myöntämiseksi.

Käräjäoikeuden hitaus - Rusi-päätös tulee vasta marraskuussa - ja keskustelun uudet käänteet saattavat kuitenkin nopeuttaa aikataulua.