Euroopan avaruusjärjestön Hera-luotain on laukaistu avaruuteen. Luotaimessa on mukana suomalaista teknologiaa.
Luotaimen tarkoitus on selvittää, miten Maata voisi suojata asteroidien törmäyksiltä muuttamalla niiden liikerataa.
Kaksi vuotta sitten onnistuttiin Dimorphos-asteroidin radan muuttamisessa, mutta nyt tutkitaan tarkemmin sitä, mitä asteroidilla tapahtui, kun Nasan Dart-luotain törmäytettiin siihen.
"Kiertorata muuttui enemmän kuin olimme kuvitelleet"
Yksi ihmiskunnan suurista huolenaiheista on ison asteroidin törmääminen Maahan.
Sen estämiseksi Euroopan avaruusjärjestö ESA ja Yhdysvaltain avaruushallinto NASA ovat kehittäneet keinoja asteroidien ratojen muuttamiseksi.
Kaksi vuotta sitten Nasan Dart-luotain törmäytettiin Didymos-asteroidia kiertävään Dimorphos-asteroidikuuhun ja sen rataa onnistuttiin muuttamaan.
– Kiertorata muuttui enemmän kuin olimme kuvitelleet. Meidän täytyy ymmärtää tarkalleen, miksi niin kävi ja kehittää mallejamme. Sen takia sinne on palattava, ESA:n Hera-operaatiota johtava Ignacio Tanco toteaa.
VTT:n hyperspektrikamera kuvaa törmäyskraatteria
Hera-luotaimen mukana avaruuteen matkaa suomalaista teknologiaa.
– Hera-luotaimessa on kaksi piensatelliittia mukana ja VTT on rakentanut toiseen näistä hyperspektrikameran, jolla voidaan mitata asteroidin koostumusta ja kuvata, minkälainen se kraatteri siellä on. Kuva Space puolestaan on tehnyt yhteyslevyt, jotka yhdistävät pääluotaimen pikkuluotaimiin matkan ajan ja pitää ne hengissä, VTT:n johtava tutkija Antti Näsilä selittää.
Tutkijoita kiinnostaa, mistä mineraaleista asteroidi tarkalleen koostuu.
– Mielenkiintoista tutkijan näkökulmasta on, että kun kraatteri on paljastanut sieltä tuoreita, syvempiä kerroksia, niin ne ovat tulleet näkyviin ja on kiinnostavaa, miten ne eroavat siitä pinnasta, Näsilä pohtii.
Pienemmätkin asteroidit voivat aiheuttaa isoa tuhoa
Tutkimustietoa tarvitaan, jotta törmäytys voitaisiin toistaa onnistuneesti tulevaisuudessa, jos jokin asteroidi uhkaa törmätä Maahan.
Isot asteroidit tunnetaan paremmin kuin pienemmät, jotka voivat esimerkiksi kaupunkialueelle pudotessaan aiheuttaa merkittävää paikallista tuhoa.
– 2029 vuonna tulee asteroidi nimeltä Apofis. Se menee niin läheltä, lähempää kuin geostationääriset satelliitit, että kyllä se aika läheltä menee. Ongelma on siinä, että vaikka ne isot tunnetaankin ja riskit ovat pieniä, sellaisia pienempiä kappaleita, jotka voivat tehdä paikallista tuhoa, on paljon, eikä kaikkia tiedetä, ja niitä voi tulla nopeastikin, Näsilä huomauttaa.
Kestää kaksi vuotta ennen kuin Hera-luotain on perillä asteroidilla ja alkaa lähettää sieltä kuvia ja mittaustuloksia.
Didymos-asteroidi on halkaisijaltaan 780 metriä ja sen Dimorphos-asteroidikuu 160 metriä.