Hemilä: Venäjä ei tarvitse ruoka-apua

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Maatalousministeri
    mielestä Venäjä ei tarvitse Euroopan unionilta lisää elintarvikeapua. Hemilä sanoo Venäjän tilanteen olevan selvästi parempi kuin viime syksynä, ja sato ainakin viljan osalta on kohtuullisen hyvä.
    -Laajaa tarvetta ei ole. Maatalousministerit eivät aktivoidu asialle, Hemilä arvioi Brysselissä. Venäjän elintarvikeapu oli esillä maatalousministerien kokouksessa, kun EU-komissio esitti avuntarpeesta oman näkemyksensä. Hemilä puhui suomalaisille toimittajille ennen kokouksen alkua. Ministerikokouksen pääaihe oli valmistautuminen ns. WTO-kierrokseen eli neuvotteluihin maailmankaupan kehittämisestä. Venäjän edellinen pääministeri Sergei Stepashin toivoi heinäkuussa jatkoa ruoka-apuohjelmalle.

    Venäjä on pyytänyt 9 miljoonan tonnin vilja-avustusta. Venäjä on esittänyt, että apu myytäisiin sisämaan markkinoilla ja tulot käytettäisiin maatalouden investointeihin. Yleinen mielipide Venäjän avustamiseksi vaikuttaa Hemilän mukaan kielteiseltä.

    -Asiasta ei olla innostuneita varsinkaan tässä vaiheessa, kun edelliset toimitukset ovat menossa eikä niistä ole tehty minkäänlaista selvitystä, Hemilä lisäsi. Hemilä huomauttaa myös coreperin eli EU-jäsenmaiden pysyvien edustajien komitean katsoneen, että apuun ei ole tarvetta.

    Tarvittiinko Venäjän apua


    Edellisestä 1,85 miljoonan tonnin Venäjän avusta EU päätti viime joulukuussa. Paketti sisälsi viljaa, lihaa ja maitojauhetta. Venäjän avunpyynnön taustalla oli kuivuudesta johtunut katovuosi ja devalvaation supistama elintarvikevienti Venäjälle. Monien näkemysten mukaan Venäjä ei olisi tarvinnut lainkaan apua viime talvena, koska viljaa oli edellisiltä vuosilta varastoissa. Maassa on lisäksi paljon pientiloja, joiden tuotanto ei näy tilastoissa.

    Lisäksi Venäjä vei viljaa ulkomaille samaan aikaan kun apua toimitettiin, vaikka Venäjän hallitus oli määrännyt vientikiellon. Keskusteluissa on lisäksi noussut esille, että elintarvikeapu Venäjälle voi horjuttaa entisen neuvostoblokin maiden taloutta, koska niiden vienti on riippuvainen Venäjälle toimitetuista maataloustuotteista.

    Edellisen avun toimitus Venäjälle aloitettiin vasta maaliskuussa. Venäjä vaati mm. tullimaksuja rajan ylittäneistä avustuskuljetuksista. Lisäksi lihatarkastusten ja laatuvaatimusten osalta oli näkemyseroja. Erimielisyyksien takia aputoimitukset pysähtyivät kuukaudeksi. Elokuun loppuun mennessä sopimuksen mukaisista eristä noin puolet oli saatu perille.
    (STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •