Helsinki kaavailee 11 koulun lakkauttamista

Helsingin opetusvirasto esittää, että pääkaupungissa lakkautetaan 11 kaupungin ylläpitämää peruskoulua. Peruskoulut on tarkoitus yhdistää toiseen kouluun seuraavan neljän vuoden aikana. Lakkautusuhan alla olevista kouluista kaksi on ruotsinkielistä. Lisäksi virasto esittää joko yhden tai kahden lukion lakkauttamista.

Opetusviraston mukaan lakkautuksilla saavutetaan miljoonien eurojen säästöt, jotka on tarkoitus käyttää opetukseen. Tavoitteena on muun muassa lisätä opetustuntien määrää, joka pienentäisi opetusryhmien kokoa.

Opetusvirasto tilasi viime vuonna ulkopuoliselta yhtiöltä selvityksen kouluverkon kehittämiseksi. Sen pohjalta tehdyssä esityksessä esitettiin jopa 20 peruskoulun lakkauttamista. Nyt määrä on siis vähentynyt yhteentoista.

Lakkautettavien lukioiden määrä on vielä auki. Tänään julkaistussa alustavassa esityksessä opetusvirasto tarjoaa kolmea vaihtoehtoa. Suppeimmillaan kaksi kaupungin ylläpitämää lukiota yhdistetään yhdeksi. Laajimmillaan neljästä lukiosta muodostetaan kaksi opinahjoa.

Lakkautusten lisäksi opetusvirasto aikoo luopua useista koulurakennuksista ja viipalekouluista. Vaikka rakennuksista luovutaan, arvioidaan peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tilakustannusten nousevan vuoteen 2010 mennessä noin 110 miljoonasta 118 miljoonaan euroon.

Koululaiset vähenevät

Helsinki suunnittelee koulujen lakkauttamista, koska kaupungin väestöennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä vähenee vuosina 2006-2016 lähes 8600 lapsella ja nuorella. Alle kouluikäisten määrä kääntyy ennusteen mukaan nousuun ensi vuoden jälkeen.

Peruskoulunsa päättävien ikäluokat kasvavat aina vuoteen 2011 asti, jonka jälkeen ne kääntyvät laskuun.

Opetusviraston esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Helsinkiläiset voivat antaa esityksestä palautetta opetusvirastoon huhtikuun 13. asti. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginvaltuusto. Tavoitteena on, että valtuusto tekisi päätöksen kesäkuun aikana.

Kouluverkon tarkistamista on opetusviraston mukaan määrä jatkaa vuoteen 2015 asti.

Esitys: Ulkomaisille kouluille voisi raottaa ovea

Helsingin opetuslautakunta esittää, että ulkomaisen koulun perustamiselle Suomeen voisi raottaa ovea.

Opetuslautakunta on päättänyt ehdottaa pääkaupunkiseudun kunnille, että nämä pyytäisivät opetusministeriötä selvittämään pikaisesti, onko muiden EU-maiden opetussuunnitelmien mukaista koulutusta mahdollista järjestää Suomessa.

Ministeriön nykyinen kanta muiden maiden opetussuunnitelmien mukaan toimiviin kouluihin on kielteinen.

Löyhemmän käytännön myötä EU-valtioilla olisi mahdollisuus perustaa Suomeen oman maansa vaatimusten mukaista opetusta antava koulu. Esitys syntyi Helsingin kaupunginvaltuustoaloitteen pohjalta. Aloite koski vironkielisen opetuksen lisäämistä Helsingissä yhdessä valtiovallan kanssa.

Ranskalla on jo oma koulunsa Helsingissä. Siellä opiskelevien ei kuitenkaan nykykäytännön mukaan katsota suorittavan suomalaista oppivelvollisuutta.

Suomi ylläpitää oman opetussuunnitelmansa mukaan toimivia kouluja muun muassa Tallinnassa, Moskovassa, ja Espanjan Aurinkorannikolla.

Esimerkiksi virolaisen koulun perustaminen Suomeen jäisi Viron harteille, koska kaupungeilla ei ole velvollisuutta perustaa vieraskielisiä kouluja.

(MTV3-STT)