Helsinki jatkaa liukkaudesta epäillyn pölynsitojan käyttöä

Rakennusviraston mukaan liukkaus saattoi johtua liian väkevästä liuoksesta.

Helsingin kaupunki jatkaa kalsiumkloridiliuoksen käyttöä tiepölyn sitomisessa. Poliisi epäilee, että sen aiheuttama liukkaus johti kolareihin ja moottoripyöräilijöiden kaatumisiin eilen. Kaupungin rakennusviraston mukaan liukkaus saattoi johtua liian väkevästä liuoksesta.

Liukasteluonnettomuuksia sattui Vallilan, Kallion ja Suutarilan kaupunginosissa. Liukkaudesta johtuneiden onnettomuuksien määrä oli vielä tänään epäselvä.

Kaupungin rakennusvirasto on sopinut poliisin kanssa, että kalsiumkloridiliuosta käytetään edelleen, jos katupölyn määrä kohoaa korkeaksi. Liuoksella on ehkäisty katupölyä Helsingissä jo viisi vuotta.

Toimistopäällikkö Ari Kettusen mukaan liuoksen käytöstä ei ole aiemmin aiheutunut suuria ongelmia. Liukkaudesta on saatu vain satunnaisia ilmoituksia.

Kettunen kertoo, että tiistain liukkaus saattoi johtua liian väkevästä kalsiumkloridiliuoksesta. Kyseessä on arvio, sillä kadulle levitetyn liuoksen vahvuutta ei voi enää mitata. Kalsiumkloridiliuosta käytettiin eilen Helsingissä ensi kertaa tänä keväänä.

-Pyrimme seuraamaan pitoisuuksia jatkossa tarkemmin, Kettunen kertoo.

Kalsiumkloridi on liukasta

-Yhdessä kuivumisen vaiheessa kalsiumkloridiliuos muuttuu liukkaaksi. Tämä vaihe kestää noin 15-30 minuuttia. Silloin kadut voivat olla suurin piirtein yhtä liukkaita kuin kesällä sadekuuron aikana, katuosaston vastaava työnjohtaja Seppo Ilvonen kuvailee.

VTT:n tekemien testien mukaan liuoksen aiheuttama liukkaus kasvaa selvästi, kun kalsiumkloridin pitoisuus ylittää 15 prosenttia. Rakennusviraston suositusten mukaan kaduille evitettävän liuoksen kalsiumkloridipitoisuuden pitäisi olla 5-10 prosenttia.

Kalsiumkloridiliuos on Ilvosen mukaan ainoa tehokas tapa, jolla pöly voidaan sitoa maahan pitkäksi aikaa, jopa useiksi päiviksi. Kalsiumkloridi nimittäin sitoo itseensä ilmankosteutta, minkä vuoksi myös pöly pysyy kosteana. Katujen peseminen pelkällä vedellä auttaa vain lyhyen aikaa. Kun vesi kuivuu, tomu pääsee jälleen pöllyämään.

- Ympäristölain ilmansuojeluosio vaatii kaupunkia torjumaan pölyä kaikin käytössä olevin keinoin. Keinoja ovat ainoastaan jatkuva kastelu ja kalsiumkloridiliuostus. Kasteluun taas ei ole kapasiteettia, Seppo Ilvonen selittää.

Ilvonen kertoo, että kalsiumkloridia on käytetty Suomessa sorateiden pölyn sitomiseen jo vuosikymmeniä. Talvisin sitä käytetään myös jään ja lumen sulattamiseen. Rakennusviraston mukaan sillä ei ole merkittäviä haittavaikutuksia ympäristössä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat