Helsingin asuntopulaan perätään toimia

Helsingin seudun yhä vain paheneva asuntopula huolestuttaa talouselämän toimijoita. Helsingin ja Espoon kauppakamarit pelkäävät, että alueen kilpailukyky laskee merkittävästi, jollei asuntotuotantoa saada vauhditettua. Niiden mielestä valtion ja kuntien pitää roimasti kasvattaa kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa muun muassa kaavoitusta helpottamalla.

Kirkkonummen kunta on kovan haasteen edessä - se saa vuosittain yli 600 uutta asukasta ja tahdin odotetaan vain kasvavan. Kunta ei enää selviäisi uudisasuntotuotannosta ja palveluiden järjestämisestä pelkästään omin voimin. Sundbergin uusi yli 2 000 asukkaan alue onkin esimerkki uudenlaisesta ratkaisusta.

- Me olemme kunta ja maanomistajat tehneet tällaisen maankäyttösopimuksen, jossa maanomistaja saamaansa rakennusoikeutta vastaan sitoutuu rakentamaan alueelle kunnallistekniikan ja sitten eräitä kunnallisia palveluita mm. päiväkotirakennuksen, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio Kirkkonummelta kertoo.

Kirkkonummen malli ei sovi kaikkialle, sillä Helsingin seudulla on pulaa nimenomaan kohtuuhintaisista asunnoista, joihin työväestöllä on varaa. Helsingin ja Espoon kauppakamarien selvityksen mukaan alueelle tarvitaan noin 13 000 uutta asuntoa vuosittain, kun tämän hetken rakennustahti on 8 000.

Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä työvoiman tarve kasvaa ja seudun uskotaan tarjoavan työtä yhä useammalle ulkopaikkakuntalaiselle ja ulkomaalaiselle. Nyt talouselämän toimijat vaativat kunnat ja valtion asuntotalkoisiin, jotta alueen kilpailukyky saataisiin turvattua.

- No ehkä ihan keskeisimmät olisivat valtion omistaman tonttimaan saaminen asuntokäyttöön ja kuntien tonttimaan hankinnan lisääminen, toimitusjohtaja Arto Hiltunen HOK-Elannosta kertoo.

Asuntopulan kurjin ääripää - se että Suomessa elää noin 10 000 asunnotonta, kärjistyy sekin pääkaupunkiseudulla. Puolet asunnottomista elää täällä.

Vankilasta vapautuu asunnottomaksi

Vankiloista vapautuvien asunnottomien vankien määrä on kasvanut kolmanneksen vajaassa kymmenessä vuodessa. Pahin tilanne on Helsingissä, jossa vankilasta vapautuu joka vuosi noin 400 vankia ilman tietoakaan asunnosta.

Vankien asuttamiseksi tarvitaan uusia asumismalleja. Vankilasta vapautuvan ei voi edellyttää asuvan vasten tahtoaan esimerkiksi asuntolassa. Näin sanoi kansanedustaja Rosa Meriläinen, joka puhui Asunnottomien yön Naisten juhlassa Helsingissä illalla.

Asunnottomien yön Naisten juhlaa vietettiin Asunnottomien naisten tukipisteen Sallin naapurissa sijaitsevassa Herne & Nauris -ravintolassa iltaseitsemästä alkaen. Ennen tilaisuuden alkamista paikalle oli jo ehtinyt muodostua pitkä jono. Naisten juhlia vietti Meriläisen arvion mukaan toista sataa naista.

Naisten tukipiste toimii neljättä vuotta Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämän naisten asumisyksikön yhteydessä. Asumisyksikkö eroaa perinteisestä asuntolasta siten, että jokaisella on siellä oma asunto, ketään ei holhota, mutta tarvitsevat saavat samassa talossa sijaitsevasta Sallista tukea päihde- tai huumeongelmiin sekä muutakin henkistä tukea.

- Päihdehaittojen on todettu olevan yksi asunnottomuuden lieveilmiöistä. Päihteiden väärinkäytöstä irti päässeellä on suuri riski ajautua uudelleen päihdeongelmiin joutuessaan asunnottomaksi esimerkiksi juuri vankilasta vapauduttuaan, Meriläinen sanoi.

Hän on haastatellut vankeja valmisteilla olevaan väitöstutkimukseensa, jonka työnimenä on Narkomaanikansalaisuus. Meriläisellä on jonkinlainen tuntuma asunnottomuuteen, sillä hän asui itsekin avioeronsa jälkeen joitakin kuukausia vanhempien ja ystävien luona.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 17.10.2003)