Helsingin asunnot kalliimpia kuin koskaan

Helsingin asuntojen reaalihinnat ovat 1,8-kertaiset muuhun maahan verrattuna. Hintaero on jo lähes 5000 markkaa neliömetriltä ja kasvaa koko ajan. Helsingin keskustan alueella hintaero muuhun maahan on 2,3-kertainen, selviää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston selvityksestä.

Helsingin keskusta-asuntojen hinnat eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näin kalliita muuhun maahan verrattuna. Etelä-Helsingin alueella on jo ylitetty 1980-luvun lopun ns. hintakuplankin taso. Hintojen nousu jatkuu, sillä sitä ei riitä estämään edes nykyinen 4000 asunnon vuosituotanto.

Selvityksen mukaan ongelmat vielä pahenevat, mikäli Helsingin tonttitarjonta tulevaisuudessa vähenee. Tilanne syrjii erityisesti pienituloisia, ja sosiaalisen asuntotuotannon tarve kasvaa. Asukasrakenteelle hintojen riistäytymisestä saattaa olla seurauksena, että lapsiperheet kaikkoavat Helsingistä ja kantakaupunkiin jäävät vain pienet ruokakunnat.

Korkea hintataso kertoo kaupunkimarkkinoiden ylikuumentumisherkkyydestä, joka hankaloittaa myös yritysten toimintaa. Asuntojen hintaero vastaa jo tarvetta 3000 markkaa kuukaudessa suurempaan bruttopalkkaan. Kantakaupungissa vaaditaan noin 5000 markkaa painavampaa palkkapussia.

Riihikuivina seteleinä jokaisessa helsinkiläisessä asuntokaupassa maksetaan useampi satatuhatta markkaa ylihintaa muuhun maahan verrattuna. Hintaero on tällä hetkellä jo noin 300 000 markkaa asuntoa kohti. Kantakaupungissa ero on vieläkin suurempi, noin 500 000 markkaa per asunto. Yhteensä Helsingin asuntokannan ylihinta eli hintaero muun maan asuntoihin on jo tähtitieteelliset 85 miljardia markkaa.

Lähialueilla halpenee nopeasti

Asuntojen hintataso alenee nopeasti kehä III:sta pohjoiseen mentäessä. Jo 20 kilometrin päässä hintataso on laskenut 2700 markkaa neliöltä ja 40 kilometrin päässä lähes 3700 markkaa neliöltä. Hintataso alenee alussa jyrkästi, mutta käyrä loivenee asuntomarkkina-alueen reunoja lähestyttäessä.

Vallitsevat hintaerot kertovat kuitenkin, että vaikka asunnot ovat 20-30 kilometrin päässä paljon halvempia, niiden käyttöarvo on myös huomattavasti Helsinkiä alhaisempi. Kaupunkirakenteen toimivuuden esteet ohjaavat kysynnän pääosin lähellä Helsinkiä oleviin asuntoihin.

Selvityksen mukaan Helsingissä on kuitenkin vielä oikean kaupunkisuunnittelun keinoin varaa asunto-ongelman lievittämiseen. Esimerkiksi Tukholmaan ja Kööpenhaminaan verrattuna Helsinki on vielä väljästi rakennettu. Kun Tukholmassa asukkaita on 3800 neliökilometriä kohti ja Kööpenhaminassa 5700, Helsingissä jäädään vielä 2900 asukkaaseen.

Helsingin tarjonnan rajat tulevat kuitenkin vastaan ehkä 10-20 vuoden kuluttua. Selvityksen mukaan kaupunkisuunnittelun strategian onkin tähdättävä siihen, että kauempana sijaitsevien asuntojen ja alueiden houkuttelevuutta ja käyttöarvoa seudun rakenteessa voidaan nostaa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat