Helmipöllöt harvenemassa havumetsistä

Havumetsien petolinnun helmipöllön kannat ovat huvenneet viime vuosikymmeninä noin kahden prosentin vuosivauhtia, kertoo ekologian professori Erkki Korpimäki Turun yliopistosta.

Aiemmin elinvoimaiseksi määritelty laji luokiteltiin vuonna 2010 silmällä pidettäväksi.

–Kantaa on mahdotonta määrittää aivan tarkasti, sillä helmipöllöt ovat hyvin liikkuvia. Naaraan peräkkäisillä pesäpaikoilla voi olla viisisataa kilometriä väliä. Samat nuoret pöllöt voivat liikkua Venäjällä ja Pohjoismaissa, Korpimäki sanoo.

Lajin harvenemiseen vaikuttaa vanhojen havumetsien häviäminen. Niissä helmipöllö on suojassa pedoilta ja sen omat saalistusmahdollisuudet ovat hyvät.

Korpimäki on kirjoittanut Harri Hakkaraisen kanssa kirjan helmipöllön ekologiasta. Cambridge University Press julkaisi englanninkielisen teoksen syksyllä.

Pöllöistämme myös huuhkaja on ollut alamäessä parikymmentä vuotta, kertoo eläinmuseon yli-intendentti Jari Valkama.

– Helmipöllöjä on myyristä riippuen 3000–8000 pesivää paria. Huuhkajia on nyt ehkä runsaat 1200 paria lähinnä Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Lue myös:

    Uusimmat