Hellekesä ei ollut ilmastonmuutoksen luomus

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä myöntää, että kesä oli poikkeuksellinen.

- Melkein kaikki ennätyksetkin rikottiin. Mukana oli se melkein 100 vuotta vahan helle-ennätys Turusta. Nyt ennätys on Joensuussa, Jylhä sanoo.

Tutkijakin on kuullut puheet ilmastonmuutoksesta.

- Ei voida sanoa, että ilmastonmuutos syynä hellekesään. Suurin osa kesästä oli normaalia vaihtelua. Ilmastonmmuutos saattoi tuoda noin asteen lisää lämpötiloihin. Tulevaisuudessa tällaiset kesät vähitellen lisääntyvät, mutta tavanomaisia niistä ei tule vielä erittäin pitkään aikaan.

Jylhä arvioi, että muuttumattomissa ilmasto-olosuhteissa seuraava tällainen hellekesä saattaa tulla 60-vuoden päästä. Ilmasto kuitenkin muuttuu, ja hellepäivistä saatetaan päästä edelliskesän malliin päästä nauttimaan parinkymmenen vuoden välein.

Mennyt kesä oli siis poikkeuksellinen. Tulevaisuuden ilmastossa poikkeukset voivat tarkoittaa sitä, että kuumuus voi olla kovempaa kuin nyt. Jylhän varovaisen arvion mukaan vuonna 2050 tyypillinen kesäsää on nykyisen Tanskan ja Saksan alueen sää.

Uusia varoituksia käyttöön

Ilmatieteen laitos kehittää jatkuvasti uusia varoituksia erilaisista säätyypeistä ja ilmiöistä tiedottamiseen.

Uusimpina käyttöön otetaan helle -ja pakkasvaroitukset sekä tarkemmat tiedot veden korkeuksista. Myös pidemmät varoitukset otetaan käyttöön.

Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuusjohtajan Juhani Damskin mukaan syöksy- ja myrskyvirtauksissa varoitusjärjestelmä jo hyvä.

- Myrskyvaroittelu on erittäin vaativa järjestely. Varoitusten laatiminen on monen eri tekijän summa. Paljon riippuu esimerkiksi

siitä, minkä kunnan alueelle virtaus osuu. Myrskyjen kohdalla median toiminnot ja mahdollisuudet ovat tärkeitä, että tieto saadaan ihmisille ajoissa, Damski sanoo MTV:n haastattelussa.

- Myrskysäätyypin tulossa kolme vuorokautta on hyvä ennakkoaika. Paljon ennakoinnissakin riippuu säätyypistä.Paikkakunnittain varma myrskyn tulo pystytään yleensä sanomaan tuntien varoitusajalla. Varoitukset menevät ensimmäiseksi viranomaisille.

Tuhojen torjunta ihmisten vastuulla

Damskin mukaan tuhojen määrään liittyen jokaisen toimijan täytyy arvioida, miten myrskyt vaikuttavat. Ilmatieteen laitoksella kehitetään varoitusjärjestelmiä ja halutaan lisätä ihmisten turvallisuutta ja varautumisaikaa.

- Metsää on tietysti aika vaikea suojata, mutta ihmiset voivat sitten varautua siihen, missä varautuminen on mahdollista.

Damski arvioi, että yhteiskunta on sään vaikutuksille haavoittuvampi kuin ennen.

- Riippuvuus logistiikasta ja sähköisistä asioista tekee haavoittuvaksi.

- Sään yllätysmomentti kuitenkin säilyy. Aina saadaan sää kiinni, mutta tapahtuuko se tuntia vai viikkoa ennen myrskyä, se on vaikea sanoa.

Uusia varoituksia otetaan käyttöön ensi vuonna.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu