Heimo Lajunen, Samppa Lajusen isä ja valmentaja, on vakuuttunut siitä, että yhdistetyn hiihdossa ei ole käytetty dopingia tähän päivään saakka. Heimo Lajunen, joka on seurannut tiiviisti yhdistettyä 1980-luvun loppupuolelta saakka, esittää väitteensä tueksi useita todisteita.
Lajunen on yleislääketieteen erikoislääkäri. Hän toimi 1990-luvun loppupuolella muutamia vuosia yhdistetyn joukkueen palkattomana lääkärinä.
-Nyt maajoukkuetasolla olevat yhdistetyn miehet ovat olleet kovia hiihtäjiä jo varhaisista juniorivuosistaan lähtien. Heidän menestyksensä on ollut täysin loogista ja odotettavaa myös aikuisina. Heillä ei ole tapahtunut mitään dopingista kieliviä yllättäviä hypähdyksiä kehityksessä, Lajunen todistelee.
Puhtaat nimet reilusti esille
Lajunen ottaa poikansa lisäksi esille useita hyvin tuntemiaan yhdistetyn huippumiehiä, Hannu Mannisen, Jaakko Talluksen, Antti Kuisman ja Petter Kukkosen. Hän on varma, että kukaan heistä ei ole astunut askeltakaan dopingin poluilla.
Yhdistetyn luonne on lisäksi sellainen, että yksi ominaisuus, esimerkiksi voima tai kestävyys, ei yksin määrää menestystä.
-Mäen ja yhdistetyn puolella dopingia ei ole käytetty, ei ainakaan nykyisen urheilijasukupolven aikana. Tästä todisteena on se, että Lahden MM-kisojen yllätystesteissä tai harjoituskaudella ei jäänyt kiinni kukaan. Suomen yhdistetyn urheilijoiden hemoglobiiniarvot olivat Lahdessa ja ennen sitä kaikilla alle 155. Yhdistetyssä ei ole koskaan käytetty edes nesteytystä palautumisen edistäjänä. Mäen puolella dopingista ei ole senkään vertaa hyötyä, lähinnä haittaa mm. painon lisääntymisenä, Lajunen tietää.
Lajunen myöntää, että puhtaudesta puhumisessa on omat vaaransa.
-Korostan sitä, että tähän asti he ovat puhtaita. Joku voi tietysti jatkossa kärähtää.
Harmaa alue irti sallituista keinoista
Heimo Lajunen on tuohtunut siitä, että dopingista kärähtäneet urheilijat ovat jatkuvasti julkisuudessa selittelemässä asioitaan. Puhtaat urheilijat katselevat hämmentyneinä sivusta, pelkäävät ja epäilevät joutuvansa naurunalaisiksi. Kansalle on tullut tässä leikistä se käsitys, että puhdas urheilija ei voi päästä huipulle.
-Mika Myllylä on antanut ymmärtää, että kaikkien menestyvien urheilijoiden on tasapainoiltava kiellettyjen ja sallittujen konstien rajamailla. Hän on antanut aavistaa, että harmaaseen alueeseen voisi kuulua hyvinkin monenlaista. Hän on esittänyt dopingin käyttäjän tyypillisen uskomuksen: "Koska kaikki muutkin käyttävät, on minunkin käytettävä."
Samppa Lajunen ottaa jyrkän kannan dopingiin.
-Ei voi pallotella sillä ajatuksella, että käytänkö vain en. Minulle ei ole olemassa kahta tietä, tällaista valintaa, Samppa Lajunen päättelee.
Myllylän logiikka on pettävää
Myllylän ajatus johtaa Heimo Lajusen mielestä siihen, että vaikka kukaan muu ei käyttäisi, pitäisi itse käyttää.
-Tämä ei ole oikeaa logiikkaa. Haluan sanoa, että on aivan selkeää, mikä on sallittua, mikä taas ei. Esimerkiksi alppimaja on, ainakin toistaiseksi, selkeästi sallittu konsti. Yhdistetyn urheilijat ovat käyttäneet tavallista alppimajaa vain hyvin harvoin ja silloinkin vain muutamia päiviä tai viikon. Tämä on useimmiten edeltänyt korkean paikan kilpailua. Omaa alppimajaa ei ole yhdelläkään yhdistetyn urheilijalla, Heimo Lajunen kertoo.
Lajunen sanoo, että yhdistetyn mitalit on otettu ruisleipäruokavaliolla. Vitamiinien ja lisäaineiden käyttö on ollut vähäistä, joskus rautaa ja monivitamiinitabletti päivässä.
(MTV3-STT)