Heikko koulutus pitää romanit kotona

Varsinkin Etelä-Suomen rakennus- ja teollisuusalan yritykset suhtautuivat myönteisesti romanien työllistämiseen. Kaupan alalla sekä Länsi- ja Pohjois-Suomessa asenteet olivat kielteisempiä.

- Kyllä se yllätti myönteisesti, kun on puhuttu niin paljon, että romanit kohtaavat kielteisiä asenteita. Siihen nähden tulos on positiivinen, sanoo tutkija Hannele Syrjä.

- Tosin huomiota täytyy kiinnittää myös siihen viidennekseen, joka suhtautuu asiaan kielteisesti.

Myös Romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Väinö Lindberg yllättyi myönteisesti kuullessaan, että niinkin moni yritys suhtautuu myönteisesti romanien työllistämiseen. Romanit itse kokevat juuri kielteiset asenteet työllistymisensä suurimmaksi esteeksi.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että mitä suurempi yritys oli kyseessä, sitä myönteisemmin siellä suhtauduttiin romanien palkkaamiseen.

Asenteet olivat suopeampia myös silloin, kun yrityksessä oli kokemusta romanien työskentelystä, joskin joukkoon mahtui myös kielteisiä kokemuksia.

Maantieteellisiä eroja työnantajien asenteissa tutkijat eivät selittäisi niinkään alueella sinänsä vaan siellä vallitsevalla työmarkkinatilanteella.

Koulutus suurin heikkous

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurimmat esteet romanien työllistymiselle ovat puutteellinen koulutus ja työkokemus.

Suurella osalla työttöminä työnhakijoina olevista romaneista on takanaan vain peruskoulu. Tutkimukseen osallistuneista ammatillista koulutusta oli vain 15 prosentilla.

Hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen on nuorilla romaneilla vähäistä ja opintojen keskeyttäminen tavallista. Koulutus sinänsä nähdään tärkeänä, mutta romaneilta puuttuu tietoa ammateista ja niihin vaadittavasta koulutuksesta.

Tutkijan mukaan ilmiö selittyy osaksi romanikulttuurilla, jossa nuoruusikä on lyhyt ja naimisiinmeno koittaa pian. Innostus koulutukseen saattaakin syttyä myöhemmällä iällä.

Romanit itse pitivät työllistymistä kuitenkin tärkeänä oman tulevaisuutensa kannalta. Tutkimukseen osallistuneista seitsemän kymmenestä oli tätä mieltä.

Työttömyysluvut eivät tiedossa

Romaniväestön työttömyydestä ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa, koska etnistä alkuperää ei rekisteröidä tietokantoihin. Tämä vaikeuttaa myös tukitoimien kohdistamista niitä eniten tarvitseville.

Joidenkin arvioiden mukaan työikäisistä romaneista noin joka viides olisi työtön.

Erityistä huomiota kaipaavat varsinkin nuoret romanimiehet; naiset sen sijaan hakeutuvat suuremmin joukoin työmarkkinoille.

Romaniasiain neuvottelukunta panostaisi romanien työllistymiseen jo perusopetuksessa, josta ammatilliseen koulutukseen lähdetään. Myös työvoimatoimistojen romaniyhdyshenkilöistä on saatu hyviä kokemuksia.

(MTV3-STT)