Heikentynyt dollari ei vaikuttanut viennin kilpailukykyyn

Dollarin kurssivaihteluja tasaavat myös teollisuuden pitkät sopimukset. Yhtiöt turvaavat vientituotteiden hintatason ja valuuttapohjaiset saatavansa terminoimalla.

Tutkija Reijo Mankinen Etlasta sanoo dollarin heikentyneen kuluvan vuoden aikana keskimäärin viisi prosenttia euroon nähden. Viime vuoden marraskuusta dollarin kurssi on pudonnut euroa vastaan noin kymmenen prosenttia.

Mankisen mukaan euron vahvistuminen on kuitenkin parin viime vuoden aikana heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä. Kuluvan vuoden aikana dollarin heikentymisen suorat vaikutukset teollisuuden kilpailukykyyn ovat Mankisen mukaan noin 1,5 prosenttia.

-Teollisuuden kilpailukyky on parin vuoden aikana heikentynyt euron vahvistumisen seurauksena noin kolme prosenttiyksikköä. Tämä tietysti merkitsee sitä, että vienti erityisesti Yhdysvaltoihin on vaikeutunut enemmän, sanoi Mankinen.

Mankinen kuitenkin huomauttaa, että tällä hetkellä viennin suurin ongelma on vientimaiden vaisu talouskasvu ja kysyntä.

-Jos esimerkiksi teollisuustuotanto kasvaisi Yhdysvalloissa tai EU-alueella kaksi prosenttia, tämä vauhdittaisi meidänkin vientiä näihin maihin neljä prosenttia, laskee Mankinen.

Euron synnystä laskien dollarin kurssiheilahtelut ovat kuitenkin kokonaisuutena vahvistaneet vajaan neljän vuoden aikana Suomen kilpailukykyä. Vuoden 1999 alusta dollari suhteessa euroon on vielä 13 prosenttia vahvempi.

Voimakkaimmin eli noin 15 prosenttia dollari vahvistui euroa vastaan vuonna 2000. Dollarin kallistuminen nosti Suomen kilpailukykyä silloin Mankisen mukaan 4,7 prosenttia.

EU metsäteollisuuden päämarkkina-alue

Dollarin asema esimerkiksi metsäteollisuuden laskutusvaluuttana on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla dollarilaskutuksen osuus oli 20-30 prosenttia.

Johtaja Esa-Jukka Käär Metsäteollisuus ry:stä sanoo dollaripohjaisen laskutuksen olevan nykyisin 15-20 prosentin luokkaa. Käär ei näe dollarin heikentymisessä kuitenkaan mitään dramaattista, koska Yhdysvaltojen osuus suomalaisten metsäyhtiöiden kokonaisviennistä jää viiteen prosenttiin. Jos mukaan lasketaan myös suomalaisten amerikkalaiset tuotantolaitokset, myynnin osuus nousee kymmeneen prosenttiin.

-Metsäteollisuuden kysynnän hiipuminen selittyy kyllä talouskasvun hiipumisella eikä valuuttakurssin vaihtelulla, arvioi Käär.

Myös osastopäällikkö Pekka Tsupari Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitosta arvioi dollarin heikkenemisen vaikutusten vientiin olevan vaikeaa arvioida. Tsupari kuitenkin sanoo, että heikossa markkinatilanteessa korostuu vaikutus kilpailukykyyn.

-Vaikutukset voivat olla hieman suuremmat yhtiöiden kannattavuuteen, mutta vaikutukset ovat hyvin yrityskohtaisia, arvioi Tsupari.

Metallissa dollarikaupan osuus 20-30 prosenttia

Suomen metalli- ja elektroniikkateollisuudessa dollaripohjaisen kaupan osuus on 20-30 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus alan viennistä on 10-15 prosenttia, mutta Kaukoitään tapahtuva kauppa nostaa dollaripohjaisen kaupan osuutta.

Ekonomisti Jukka Palokangas Metalliteollisuuden keskusliitosta sanoo valuuttakurssin muutosten vaikutusten arvioinnin alan vientiin ja kannattavuuteen vaikeaksi. Esimerkiksi kännykkäbisneksessä myynti kehittyy eri markkina-alueilla poikkeavasti.

-Ilman muuta dollarin kymmenen prosentin heikkeneminen pudottaa myös kilpailukykyä dollaripohjaisessa kaupassa. Vaikutukset ovat kuitenkin tähän mennessä olleet vähäisiä, sanoi Palokangas.

(MTV3-STT)