Hedelmöityshoitolaki etenee

Uusi kiistelty laki hedelmöityshoidoista on tulossa ensi viikolla hallituksen iltakouluun.

Lakia on valmisteltu siltä pohjalta, että hoidot sallittaisiin naisen ja miehen muodostamien avio- ja avoparien lisäksi myös yksinäisille naisille ja naispareille. Lakiesitys ei velvoita sukusolujen luovuttajan vahvistamista lapsen isäksi. Sijaissynnytyksiä ei myöskään sallittaisi. Edellisen kerran lakiesitys kaatui pari vuotta sitten.

Suomessa tehdään vuosittain 7000 koeputkihedelmöityshoitoa - määrä on pysynyt samana viimeiset viisi vuotta.

Hedelmöityshoitolakiesityksen eniten kiistaa herättävä asia on yksinäisten naisten ja naisparien oikeus saada hedelmöityshoitoa.

Lääkintä- ja bio-oikeuden tutkija Sirpa Soini Helsingin yliopistosta sanoo, että lähtökohtana olisi, että hedelmättömyyshoitoja annettaisiin tahattomasta lapsettomuudesta kärsiville ja siinä tapauksessa, jos syntyvällä lapsella on vakavan perinnöllisen sairauden riski.

-Mutta lisäksi ei tulisi olemaan parisuhdevaatimusta, vaan hoitoja annettaisiin myöskin yksinäisille naisille ja naispareille, sanoo Soini.

Esitys antaisi lapselle 18 vuotta täytettyään oikeuden saada tietää biologinen alkuperänsä.Isyyden vahvistaminen ei kuitenkaan olisi hoidon edellytyksenä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 lapsettomuudesta kärsivää pariskuntaa.Hedelmöityshoitolakia on valmisteltu Suomessa parikymmentä vuotta.

Uusi laki on tulossa hallituksen iltakouluun ensi viikon keskiviikkona.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 31.10.2005)

Lue myös:

    Uusimmat