Hautalasta Vihreiden presidenttiehdokas

Vihreä liitto on ensimmäinen puolue, joka on asettanut ehdokkaan vuoden 2000 presidentinvaaleihin. Vihreän liiton puoluekokous asetti lauantaina Turussa puolueen omaksi ehdokkaaksi ennakko-odotusten mukaisesti europarlamentaarikko Heidi Hautalan.

Päätös tehtiin harvinaisen yksimielisesti. Yhdessäkään puheenvuorossa ei vastustettu oman ehdokkaan asettamista eikä Hautalaa. Jopa usein vastarinnankiiskinä puolueessa olevat ekovihreät kannattivat lämpimästi Hautalaa. Saatesanoissa Hautalan ominaisuuksia ja kykyjä ylistettiin ylenpalttisesti.

Edellisen kerran vihreä liitto harkitsi presidenttiehdokkaan asettamista viisi vuotta sitten. Tuolloin päätettiin kahden äänen erolla, ettei omaa ehdokasta aseteta. Hautala aikoo toimia "päivystävänä presidenttiehdokkaana". Tämä tarkoittaa sitä, että hän jatkaa normaalisti työtään Euroopan parlamentissa ja ottaa silloin tällöin esille presidentinvaaleihin liittyviä kysymyksiä. Varsinaisen kampanjan alkamiseen kuluu vielä ainakin vuosi.

Yllätyslahjana kampanjavarustukseksi Hautala sai "poliittisesti korrektin roskapussin" siltä varalta, että joku toimittaja tulee tonkimaan hän roskistaan. Pussissa oli erilaisten ruokapurkkien lisäksi mm. hivenainepurkki, parsitut sukkahousut ja kondomi. Hautala on 42-vuotias maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti. Vihreän liiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1987-91.

Aivovoimaa, ei ydinvoimaa

Puoluekokouksen ensimmäisen päivän poliittinen keskustelu oli melko laimeaa. Vain harvassa puheenvuorossa hersyteltiin tavalla, joka tuli takavuosina tunnetuksi vihreiden kokouksissa. Muutamassa puheenvuorossa valiteltiin sitä, että hallitus sortaa Itä-Suomea. Puolueen johtohahmot puheenjohtaja Satu Hassi ja ympäristöministeri Pekka Haavisto virittelivät jälleen keskustelua energiaratkaisuista.

Hassi arvostelee Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton näkemyksiä päästöjen vähentämisestä ilmastonmuutosten torjumisessa. Hassi korosti, että on aika lopettaa ruikutus ja suunnata katse eteenpäin. Ilmastonmuutoksen torjuminen merkitsee suurta muutosta totuttuun toimintatapaan, mutta mahdotonta se ei hänen mielestään todellakaan ole.

-Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan aivovoimaa eikä ydinvoimaa. Puhe uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on syytä kerta kaikkiaan lopettaa, ne eivät enää ole nykyaikaa, hän linjasi. Myös Haavisto kummasteli teollisuuden menettelytapoja. Hän muistutti, että esimerkiksi Saksassa teollisuudella on hyvin myönteinen asenne Kioton ilmastosopimusta kohtaan. Haavisto lähetteli piikkejä myös keskustan suuntaan. Hänen näkemyksensä mukaan oppositio haluaa pitää oven auki viidennelle ydinvoimalalle.

Itämeren pelastaminen keskeiseksi tavoitteeksi

Puoluekokous hyväksyi jo tänään Itämeren pelastamista käsittelevän kannanoton. Siinä johtavana poliittisena teemana on, että Itämeren pelastaminen on oltava keskeinen tavoite Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Kannanotossa muistutetaan, että Itämeri on poikkeuksellisen haavoittuvainen merialue. Haavoittuvaksi sen tekevät vähäinen vedenvaihto Atlantin valtameren kanssa, talvinen jääpeite, mataluus ja puolisuolainen murtovesiluonne.

Liikenne on kannanoton mukaan avainasemassa. Itämerta ympäröivät maat päästävät vuosittain 10 miljoonaa tonnia typenoksideja ilmaan. Niin ikään kannanotossa vaaditaan, että maatalouden ympäristötuelle on saatava vastiketta. Suomessa maanviljely ja laajemmin maatalous ovat vihreiden mielestä vesiemme suurin päästölähde.

(STT)