Hätäkeskusten sijaintipaikkakunnat päätetty

Sisäministeriö on päättänyt paikkakunnat, joille tulevat hätäkeskukset sijoitetaan. Päätös sijaintipaikkakunnista liittyy valtioneuvoston 21. kesäkuuta tekemään päätökseen, jonka mukaan Suomi jaetaan 13 hätäkeskusalueeseen.

Tulipalo

Päätöksen mukaan Uudenmaan hätäkeskus sijaitsee Keravalla ja Varsinais-Suomen hätäkeskuksen sijaintikunta on Turku. Satakunnan hätäkeskus sijaitsee Porissa ja Hämeen hätäkeskus Hämeenlinnassa. Pirkanmaan hätäkeskus sijaitsee Tampereella. Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen sijaintipaikka on Kouvola ja Etelä-Savon Mikkeli. Pohjois-Savon hätäkeskus toimii Kuopiossa ja Pohjois-Karjalan hätäkeskus Joensuussa. Keski-Suomen hätäkeskus on Jyväskylässä ja Pohjanmaan Vaasassa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen sijaintipaikkakunta on Oulu. Lapin hätäkeskus toimii Rovaniemellä.

Parannusta entiseen?

Uudet hätäkeskukset korvaavat nykyiset 31 pelastustoimen- ja 24 poliisin hälytyskeskusta sekä neljä valtion kokeiluhätäkeskusta. Hätäkeskukset perustetaan hätäkeskusalueille vuoteen 2006 mennessä. Hätäkeskukset huolehtivat pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten hälytystehtävistä sekä hätätilanteita koskevien ilmoitusten vastaanottamisesta. Uuden hätäkeskusaluejaon odotetaan tuovan parannuksia entiseen verrattuna. -Uudet keskukset ovat aikaisempiin verrattuna kapasiteetiltaan suurempia ja siten esimerkiksi vaikeiden tilanteiden hoitaminen onnistuu helpommin. Palvelu paranee, koska tekniikkaa voidaan kehittää paremmaksi, valmiusjohtaja Veikko Peltonen sisäasiainministeriöstä sanoo.

Sijaintikunnista päätettiin pisteyttämällä

Sisäasianministeriö päätyi sijaintipaikkakuntiin vertailemalla paikkoja ja pisteyttämällä ne tiettyjen kriteerien mukaan. Peltosen mukaan sijaintipaikkakuntia määrättäessä kiinnitettiin huomiota erityisesti viranomaisten yhteistoiminta- ja johtamismahdollisuuksiin. Myös paikkakunnan soveltuvuus viesti- ja tietoliikenneyhteyksien kannalta oli merkittävä. Muita kriteereitä olivat saatavilla olevien valmiiden tilojen soveltuvuus ja muunneltavuus sekä tilojen turvallisuus. Myös henkilöstön saatavuus paikkakunnalla sekä kustannusvaikutukset otettiin huomioon. -Hätäkeskukset on edullisinta sijoittaa hallinnollisiin keskuspaikkoihin. Poikkeuksena on Kerava, joka Uudellamaalla käytettävissä olevista paikoista täytti vaatimukset parhaiten, Peltonen sanoo.

Hätäkeskusjärjestelmä kattaa siis koko valtakunnan lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun kuntia Espoota, Helsinkiä, Kauniaista, Kirkkonummea, Siuntiota ja Vantaata. Näissä kunnissa hätäkeskuslakia ei sovelleta. Peltosen mukaan pääkaupunkiseudun kunnat halusivat vahvasti säilyttää vanhan järjestelmän. Asiaan vaikutti myös seudun suuri asukasluku.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat