Hassisen yhdestoista hetki

– Nyt en aio lähteä tähän raviin mukaan. Aiemmista vuosista ja ehdokkuuksista olen oppinut, ettei toiveiden tynnyrissä kannata pyöriä. Se on äärimmäisen kuluttavaa henkisesti, ja nyt, 50 vuotta täytettyäni, en enää yksinkertaisesti jaksa sitä, Hassinen kuvailee.

Hassisen viimeisin Finlandia-ehdokasromaani oli vuonna 2004 julkaistu Kuninkaanpuisto, joka ei yltänyt palkinnon saajaksi. Hassiselle myönnettiin kuitenkin samana vuonna Suomi-palkinto.

– En ole yhdenkään romaanin kohdalla ajatellut, että voi kunpa tämä pääsisi ehdokkaaksi. Nyt kolme pettymystä kokeneena voin sanoa, etteivät palkintoasiat olisi voineet vähempää kiinnostaa tätä uusinta kirjoittaessani. Mutta toisaalta onhan se niinkin, että jos vajaa kolmannes kirjoistani on rankattu ilmestymisvuoden parhaimmistoon, siihen pitää olla tyytyväinen.

Hyvä kirjavuosi

Tämän vuoden kirjasatoa Hassinen pitää harvinaisen runsaana.

– Se on hyvä juttu, sillä se sataa kaikkien laariin. Joinakin vuosina on tuntunut siltä, että Suomessa on vain yksi kirja, jonka kaikki hankkivat. Tänä vuonna monet jo Finlandialla palkitut ovat julkaisseet vahvoja romaaneja. Uskonkin, että ehdokkaiden joukossa nähdään tuttuja nimiä Kari Hotakaisesta alkaen. Myös Monika Fagerholm on mielestäni vahvoilla Finlandia-ehdokkaaksi, Hassinen ennakoi.

Omaa uutuuttaan, romaania Sano että haluat, Hassinen pitää tutkielmana halusta ja nautinnosta.

– Pyrin tarkastelemaan haluamista ruoan kautta. Ruoasta nauttiminen paljastaa intiimillä tavalla ihmisen nauttimismekanismit. Missä muualla kuin ruokapöydässä voi julkisesti äännellä, ilmeillä ja nautiskella aivan estottomasti?

Tiivis työtoveruus

Hassisen kynä piirtää tarkkaa kuvaa paitsi halusta, myös työtoverien tiiviistä siteestä. Unelmien ja halujen jakaminen työtoverin kanssa muodostuu Hassisen romaanissa uhaksi perinteiselle parisuhteelle. Näin läheisestä työtoveruudesta Hassinen hämmästelee nähneensä olemattoman vähän keskustelua.

– Olen törmännyt teemaan vain amerikkalaisissa poliisisarjoissa, joissa kollegan menettäminen mullistaa maailman. Eihän meidän työpaikoilla sellaista yleensä ole. Halusin kuitenkin kuvata työtoveruutta, joka syvyydessään muodostuu uhkaksi rakastetulle.