Harva ADHD-lapsi saa lääkehoitoa

Tarkkaavaisuushäiriöstä eli ADHD:stä kärsiviä lapsia ja nuoria hoidetaan Suomessa lääkkeillä huomattavasti vähemmän kuin Norjassa ja Ruotsissa. Vuonna 2000 Norjassa lääkitystä sai kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Tiedot käyvät ilmi pohjoismaisesta vertailusta, jota esiteltiin Naantalissa järjestetyssä pohjoismaisessa asiantuntijakonferenssissa perjantaina.

Kyselyyn vastasi neljä Pohjoismaiden johtavaa ADHD-asiantuntijaa. Tutkimuksen teki lastenneurologian professori Lennart von Wendt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Selkein selittäjä on von Wendtin mukaan se, että lääkehoidolla on Suomessa lyhyempi historia kuin muissa Pohjoismaissa. Norjassa se on kaikkein pisin.

- Ruotsissa lääkehoito sallittiin vuonna 1989. Suomessa ainoan hoitoon käytettävän valmisteen käyttöön vaadittiin Lääkelaitoksen erityislupa vuoteen 2003 asti.

Tukitoimet ensisijaisia

Von Wendt korostaa kuitenkin, että lääkitys on ADHD:n hoidossa aina toissijainen ratkaisu. Ennen sen aloittamista on huolehdittava kaikista mahdollisista tukitoimista niin päiväkodissa kuin esi-koulussa ja normaalissa koulussakin.

- Pienet ryhmät, riittävästi henkilökuntaa sekä opastusta vanhemmille ja henkilökunnalle. Tarvittaessa on käytettävä henkilökohtainen avustajaa, von Wendt listaa.

Pohjoismaisen normiston mukaan noin 3-5 prosenttia kouluikäisistä kärsii ADHD:stä. Vaikeita tapauksia on näistä joka neljäs.

- Huomattavaa osaa vaikeista tapauksista pelkät tukitoimet eivät riitä.

Konferenssissa kävi ilmi, että Suomessa tukitoimet ovat alakoulussa huomattavasti yleisempiä kuin Norjassa. Sen jälkeen ne alkavat vähetä. Norjassa trendi on päinvastainen.

-Tästä voisi kenties päätellä, että varhaiset tukitoimet ovat meillä kunnossa ja pärjäämme vähemmällä lääkityksellä.

Lääkkeestä ennakkoluuloja

ADHD:n hoidossa käytettäviin lääkkeisiin ei von Wendtin mukaan liity vakavia sivuvaikutuksia. Sen sijaan jonkin verran asenteellisia ongelmia esiintyy.

- Hoidossa käytettävä lääkeryhmä eli stimulantit ovat amfetamiinin johdannaisia. Amfetamiinilla on tunnetusti vähän huono kaiku.

Jos lääkkeen käyttö alkaa varhain, sen on pelätty altistavan riippuvuuden kehittymiselle. Lääkkeet ovat olleet kansainvälisesti käytössä vuodesta 1954, ja niistä on kohtuullisen paljon tutkimustietoa.

- Riippuvuuden kehittymisestä ei ole minkäänlaista näyttöä.

Norja on ainut maa, jossa ADHD:lle on laadittu kansalliset hoitosuositukset. Suomessa käypä hoito -suositus on tekeillä. Sen odotetaan valmistuvan ensi vuoden lopulla.

(MTV3-STT)