Härmälä arvostelee keskustaa

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton puheenjohtaja Esa Härmälä arvostelee kipakasti keskustan toimia EU:n kanssa käytävissä maatalousneuvotteluissa. Hän muistuttaa, että viljelijät odottavat johtavalta hallituspuolueelta ja maa- ja metsätalousministerin salkun haltijalta keskustalta aiempaa tiukempaa otetta maa- ja metsätalousasioiden hoitoon.

141-neuvotteluissa heikko kompromissi

Härmälä harmittelee, että Etelä-Suomen maataloustukien jatkosta käydyissä 141-neuvotteluissa Suomen neuvottelijat taipuivat ennätysmäisen yhtenäisestä poliittisesta tuesta huolimatta heikkoon kompromissiin.

-Lisäksi vaikuttaa siltä, että hallituksella on vaikeuksia toteuttaa käytännön maatalouspolitiikassa edes sitä sopimusta, minkä se Brysselissä teki, hän moittii.

Härmälä tuo korostetusti esiin sen, että MTK ei hyväksy sellaista silmänkääntötemppua, jossa hallitus ensin sopii Brysselissä investointitukien nostamisesta ja sitten kotimaassa karsii tuettavat kohteet minimiin. Ainoa mahdollisuus hänen mielestään on, että hallitus vastaa huutoonsa lisäämällä maatilatalouden kehittämisrahaston pääomia.

Härmälä viittasi tällä hallituksen ja EU:n komission ratkaisuun, jonka mukaan kaikki maatalouden investointituet maksetaan vastedes maaseudun kehittämisasetuksessa mainitun enimmäismäärän mukaisina. MTK ei ole pitänyt tätä muutosta nykyiseen politiikkaan tarpeellisena eikä edes toivottavana, koska nykyinenkin EU-säädösverkko antaa riittävät mahdollisuudet maatalouden investointien tukemiseen kokonaisuuden kannalta tasapainoisella ja järkevällä tavalla.

-Tukien nostaminen aiheuttaa huomattavan lisärahatarpeen. Maatilatalouden kehittämisrahaston nykyiset varat eivät salli tukitasojen tuntuvaa korottamista, Härmälä muistuttaa.

Hänen mukaansa rahan riittävyyden turvaamiseksi hallitus suunnittelee rahoitettavien kohteiden karsimista. Vaarana hänen mielestään on jopa, että maanoston tukemisesta luovutaan kokonaan.

-Tämä jos mikään vaarantaisi sukupolvenvaihdokset maatiloilla. Yleisesti on vaarana, että tuettaisiin vain entistä harvempia investointikohteita entistä harvemmalla tuotannonalalla. Ei olisi yleisen maaseutukehityksenkään kannalta järkevää tukea vain muutamia superkohteita yleisen laaja-alaisen kehittämisen sijasta, hän tiivistää.

Sopimus paperille

Hallituksen mukaan Brysselissä sovittiin myös siitä, että 141-tukea jatketaan vuoden 2007 jälkeen. Härmälä epäili, että tätä muotoilua ei kuitenkaan vielä taida olla kirjallisena olemassa. Hän varoitti, että kun EU:n kanssa on jo kohta väännetty 10 vuotta kättä yhdestä liittymissopimuksen kirjallisesta artiklasta, ei Suomella pitäisi olla varaa suullisiin lupauksiin.

-Tämä asia pitää saada nopeasti paperille, hän vaatii.

141-ratkaisun suurimmat ongelmat liittyvät Härmälän mielestä kotieläintukien laskevuuteen ja kansallisten kasvinviljelytukien voimakkaisiin leikkauksiin joissain tuotteissa.

-On totta, mitä ministeri Korkeaojakin sanoo, että näitä voidaan korvata luonnonhaittakorvauksen nostolla. Miten tämä toimii eri tuotteiden kohdalla, vaatii vielä paljon selvitystyötä. Ei myöskään ole selvää, että tästä selvitään nykymäärärahojen puitteissa.

MTK voi Härmälän näkemyksen mukaan ottaa kokonaisvaltaisen kannan 141-ratkaisuun vasta kaikkien näiden asioiden selvittyä. MTK vaatii hallitukselta nykyistä ripeämpää toimintaa ja parempaa määrätietoisuutta maatalousasioiden hoidossa.

(MTV3-STT)