Harmaa talous kuriin rakentamisessa

Poliisilla on tutkinnassa ympäri Suomea muutama sata harmaan talouden juttua rakennusalalla. Nämä ilmirikokset ovat kuitenkin vain murto-osa todellisesta harmaan talouden määrästä. Tästä rikollisesta ja vastuuttomasta toiminnasta on suurta haittaa kaikille rakentamista ammatikseen harjoittaville ja heidän asiakkailleen.

Hämäräyrittäjät vähät välittävät työnsä laadusta ja turvallisuudesta - puhumattakaan siitä, saako yhteiskunta sen, mikä sille lain ja asetusten mukaan kuuluu. Myös taloudelliset riskit ovat melkoiset. Osa alun perin rehellisistä yrittäjistä luisuu syystä tai toisesta rajan yli, mutta kaikkein suurimpana uhkana pidetään kuitenkin järjestäytyneen rikollisuuden tunkeutumista rakennusalalle. Alaa on käytetty rahanpesun välineenä.

Ketkun konstit ovat monet. Kierretään ennakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja, jätetään myyntituloja tulouttamatta yrityksen kirjanpitoon. Tässä käytetään paljon bulvaanijärjestelyjä, jolloin kaupparekisteriin merkitään sellaisten henkilöiden nimiä, jotka todellisuudessa eivät pyöritä liiketoimintaa. Todelliset toimijat eivät siis näy rekisterissä.

Työn teettäminen tällaisella yrityksellä on riski rakennuttajalle. Harmaan talouden urakoitsija voi keskeyttää urakkakohteen tai joutua likviditeettikriisiin. Joku hakee hänet konkurssiin, tai yritys poistuu muutoin markkinoilta. Urakka keskeytyy ja siitä aiheutuu tilaajalle arvaamatonta haittaa - kustannuksista puhumattakaan.


Valvonta ja tunnistaminen avainasemassa

Iso rakennustyömaa saattaa olla nykyisin niin yleisen ketjuttamisen ansiosta todellinen sekametelisoppa, jossa ui kaikkea mahdollista niin pinnalla kuin pohjalla. Vastuu on hajonnut ja usein vastaavilla mestareilla on paikan päällä lähes mahdoton pitää silmällä jokaista tekijää ja kulkijaa. Lusmuyrityksen tunnistaminen saattaa olla vaikeaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, kun osaa tarkkailla tiettyjä tunnusmerkkejä.

Harmaan talouden yrittäjän voi tunnistaa siitä, että hän käyttää kertakäyttöyrityksiä esimerkiksi yhden urakkakohteen tai korkeintaan yhden tilikauden ajan. Hän ei tee kirjallisia liiketoimintasopimuksia.

Rakennusteollisuus on havainnut ongelman jo monta vuotta sitten ja lähtenyt omaehtoiseen harmaan talouden torjuntatyöhön. Tulokset ovat osoittautuneet erittäin hyviksi. Näin Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Terho Salo:

"Rakennusteollisuus on lähtenyt harmaiden markkinoiden torjuntaan käytännössä aivan itsekkäistä syistä! Haluamme varmistaa jäsenyrityksillemme mahdollisuuden pärjätä kovassa kilpailussa myöskin tulevaisuudessa.

Asia on nimittäin niin, että jos urakkatarjouskilpailussa on mukana yritys joka ei laske mukaan kaikkia kustannuksia - arvonlisäveroja, työntekijöiden ennakkoveroja jne. - hän saa niin kohtuuttoman kilpailuedun, että siinä ei pärjää yritys joka kaikki nämä hoitaa ja maksaa."

Rakennusteollisuus ei ole asiassa yksin. Vakuutusjohtaja Hannu Alanoja, LEL Työeläkekassa:

"Olemme kehittäneet yhdessä rakennusteollisuuden kanssa LEL-todistusjärjestelmän, joka on osoittautunut mahdottoman hyväksi silloin kun sitä todella käytetään: urakkatarjoukseen liitetään korkeintaan 2 kk vanhat verovelka- ja LEL-todistukset tarjouksen mukana. Jokainen tilaaja tarkistaa nämä todistukset sekä yrityksen ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteriin kuulumisen omien aliurakoitsijoidensa osalta."

Myös verottaja on tiimissä mukana. Salo kertoo:
"Toisaalta olemme sopineet verottajan kanssa siitä, että tilaaja ilmoittaa kaikki tekemänsä urakkasopimukset. Silloin verottajalla on mahdollisuus tarkistaa, onko myös näistä suoritettu yhteiskunnalle kuuluvat maksut."

Jos yrityksellä on esittää Rakentamisen Laatu ry:n myöntämä pätevyystodistus, tietoja näiden yhteiskunnallisten velvoitteiden suorittamisesta ei tarvitse erikseen tarkistaa. RALA:n jäsenistä on saatavissa täydelliset, ajantasalla olevat tiedot.

Itse työmaalla on syytä pitää silmät auki. Kulkuluvat ja sähköiset kortit ovat nykyään itsestäänselvyys. Niiden avulla tiedetään, keitä työmaalla toimii ja liikkuu, Jokainen uusi työntekijä ilmoittautuu työmaatoimistossa ennen työn aloittamista, henkilöt ja heidän palkanmaksajansa kirjataan kulkulupaluetteloon ja vasta sitten työntekijälle annetaan kulkulupa.

Sähköisestä kulunvalvontajärjestelmästä on paljon hyötyä: se helpottaa yhteistoimintaa työmaalla, parantaa työturvallisuutta ja rajoittaa aliurakoiden luvatonta ketjutusta. Se vähentää toimistorutiineja ja helpottaa vastuiden hallintaa. Kulkulupajärjestelmä on myös osa koko organisaation laatujärjestelmää organisaatiossa - riskien hallintahan liittyy lopulta suurempaan kokonaisuuteen." Tilaajalle siitä on se etu, että näin varmistutaan siitä, että työmaalla on kunnolliset toimitsijat paikalla ja rakentamisen laatu säilyy korkeana," Salo painottaa.

Sähköisen kulkuluvan hankkii työntekijöilleen aina se yritys, joka maksaa palkan. Työmaalla korttiin ohjelmoidaan sen voimassaoloaika - muuta paperityötä ei tarvita. Kortti on koodattavissa muille työmaille ja korttikotelo on ohjelmoitavissa uudelleen toiselle työntekijälle uuden työsuhteen alkaessa

Paineet harmaan talouden torjumiseen lisääntyvät. Jotta se saadaan rakennusalalla kunnolla kuriin, systemaattinen ennaltaehkäisy onkin ulotettava kattavasti myös asunto-osakeyhtiöiden teettämiin korjaushankkeisiin sekä pientalorakentamiseen.

Lue myös:

    Uusimmat