Hämeessä hitautta - yritysten kasvu jälkijunassa

Hämeen yritykset ovat päässeet jälkijunassa mukaan kasvuun. Näin arvioi TE-keskuksen osastopäällikkö Harri Sjelvgrén viime vuoden lukuja. Rakennetukialuenimityksen merkitys näkyy siinä, että piirin sisällä jo 86 prosenttia KTM:n rahoituksesta kohdistui Päijät-Hämeeseen.

Kun EU-ajan alussa Lahdessa surtiin tukianomusten vähäisyyttä, viime vuonna tarvittiin ja saatiin lisärahaa sekä 2- että 5b-tukialueelle. -Taustalla on osin elektroniikkateollisuuden imu, mutta toisaalta alue ei ole siitä liian riippuvainen, tulkitsee Sjelvgrén.

Hämeen TE-keskuksen yritysosasto myönsi viime vuonna kaikkiaan 52,8 miljoonaa markkaa liki 340 kohteeseen. Työpaikkoja syntyi yli 600 eli satakunta yli tavoitteen.

Sjelvgrén ei usko vauhdin enää tänä vuonna jatkuvan yhtä hyvänä, vaikka kehitysinvestointien määrä on ilahduttavasti kasvanut. TE-keskuksen johtoa huolestuttaa mm. Tekesin tutkimusrahoituksen vähäisyys Päijät-Hämeessä sekä maatalouden sukupolvenvaihdosten romahdus koko eteläisessä Hämeessä.

Hämeen TE-keskuksen tavoitteena on tänä vuonna tukea 500:aa uutta yritystä ja lisäksi antaa parillekymmenelle kasvukykyiselle firmalle niiden kaipaamaa apua.

Maaseudulle haluttaisiin 200 uutta yritystä tilojen liitännäiselinkeinoiksi, jotta elämän hiljeneminen hidastuisi. -Pysäyttää kehitystä ei voi, toteaa TE-keskuksen johtaja Pekka Savolainen.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat