Halpamaista tuotavat lääkkeet halutaan vahvemmin lääkevaihtoon

Suomen lähes kahden miljardin euron lääkemarkkinoista rinnakkaistuonnilla on vielä hippiäisen osa eli noin 1,2 prosenttia, sanoo Suomen lääkerinnakkaistuojien yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Osenius. Hän toivoo, että ensi vuonna Suomeen rantautuva viitehintajärjestelmä avaisi markkinoita myös rinnakkaistuonnille.

Nykyinen lääkevaihto ei tue rinnakkaistuontia. Nämä lääkkeet eivät ole vaihtokelpoisten lääkkeiden listalla, vaikka vaihto on sinänsä sallittua. Myös valmisteilla olevan viitehintajärjestelmän nykyversiossa rinnakkaistuonti on unohdettu. Oseniuksen mukaan rinnakkaistuonti on kuitenkin ainoa keino saada hintakilpailua aikaan myös patentilla suojatuille lääkkeille.

Hintakilpailulla miljoonien eurojen säästöjä

Ruotsin ja Tanskan lääkemarkkinoilla halvemmista EU-maista tuotujen lääkkeiden osuus on Oseniuksen mukaan jo yli 10 prosenttia. Ruotsissa säästöjä lasketaan kertyneen noin 45 miljoonaa ja Tanskassa 14 miljoonaan euroa vuodessa.

Euroopan lääkerinnakkaistuojien edunvalvontajärjestön Suomessa vieraileva pääsihteeri Heinz Kobelt arvioi, että Suomi menettää jopa kymmeniä miljoonia euroja, koska se ei pysty synnyttämään hintakilpailua patenttisuojan alaisille lääkkeille. Hän ei usko, että rinnakkaistuonnin laajeneminen uhkaisi alkuperäislääkkeitä valmistavan teollisuuden taloutta ja sitä kautta uusien lääkkeiden kehittelyä.

Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei myöskään näe rinnakkaistuontia uhkana.

- Hintaeroja hyödyntävä rinnakkaistuonti aiheuttaa haasteita lääketeollisuudelle, mutta se on markkinataloudessa hyväksyttävä. Suurempana ongelma hän näkee sen, jos lääkevaihtoa laajennetaan niin, että kopiolääkkeet pääsevät Suomen markkinoille nykyistä aiemmin.

(MTV3-STT)