Halonen: Terrorismin vastaiset toimet eivät muuta Suomen linjauksia

Kansalaisten kysymyksiin Yleisradion suorassa lähetyksessä illalla vastannut Halonen muistutti, että esimerkiksi Naton viidennen artiklan määrittelemät sotilaalliset toimet eivät koske Natoon kuulumatonta Suomea.

Halosen mukaan myös Suomen suhtautuminen Natoon on pysynyt ennallaan huolimatta terrorismin aiheuttamista paineista tehostaa sotilaallisia ja muita turvatoimia.

Halonen ei ottanut kantaa Naton ilmoitukseen siitä, että se voisi esittää pyynnön sallia lentokoneiden ylilennot Suomen ilmatilassa. Vastaavaa asiaa Suomen ei ole Halosen mukaan aiemmin tarvinnut päättää.

-Nähdäkseni asia riippuu siitä, minkälainen tämä pyyntö on. Onko esimerkiksi kyseessä siviili- vai sotilaskoneiden käyttö ja mihin tarkoitukseen.

Asiaa käsiteltäneen huomenna hallituksessa normaalin presidentin esittelyn yhteydessä.

Suomi noudattaa EU:n linjauksia

Suuri osa presidentille esitetyistä kysymyksistä liittyi terrorismin uhkaan. Halonen korosti Suomen turvallisuuspolitiikan noudattavan EU:n linjauksia, ja painopisteen olevan edelleen rauhanomaisen demokraattisen kehityksen turvaamisessa.

-Uskon, että Suomen toiminta terrorismin vastaisessa taistelussa on siinä, miten pystymme suojelemaan avointa demokraattista yhteisöä ja oikeusvaltiota.

Oikeudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kautta ihmiset saataisiin terrorismin sijasta sitoutumaan demokraattiseen kehitykseen. Tässä tärkeä rooli on oikeus- ja sisäministeriöiden ja poliisin yhteistyöllä.

Terrorismia voidaan Halosen mukaan torjua myös saattamalla syylliset vastuuseen ja terrorismia harjoittavat ymmärtämään, että kysymys ei ole tavanomaisesta sodankäynnistä. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta ihmisoikeuksia opittaisiin kunnioittamaan.

EU:n muutosesitykset vaatisivat selkiyttämistä

Kansalaisia kiinnostivat myös EU:n kehitys sekä sosiaalipolitiikkaan liittyvät ongelmat. Saksan johtavien poliitikkojen esitykset EU:n liittovaltiosta, perustuslaista tai yhteisestä hallituksesta, parlamentista ja presidentistä vaatisivat Halosen mielestä ensin keskustelua, jossa peruskäsitteitä selkeytettäisiin.

Presidentin mukaan olisi aiheellista perustaa työryhmiä selvittämään, mitä konkreettisia asioita ylipäätään on mahdollista käsitellä. Mielenosoituksista kärsivien EU:n huippukokousten toteuttaminen suppeassa muodossa olisi ongelmallista, koska sen koettaisiin rajoittavan demokraattista päätöksentekoa.

Lisäksi Halonen vastaili kysymyksiin kansalaisten oikeusturvasta, velkavankeudesta, Karjalan asemasta, opiskelijoiden toimeentulosta sekä kansalaisten tutustumiskäynneistä Mäntyniemeen. Kansalaispalkkaa Halonen sanoi pitävänsä perusteltuna, jos sillä tarkoitetaan sitä, että yksinkertaistetaan tukimuotoja. Hän sanoi kuitenkin olevansa nykyjärjestelmien kehittämisen kannalla.

(MTV3-STT)

Katso myös Timo Haapalan juttu Kymmenen uutisissa (27.09.2001)