Halonen: Myös kansalaisjärjestöjen toimintatapoja pohdittava

Presidentti Tarja Halonen haluaa jatkaa keskustelua poliittisen päätöksenteon mahdollisuuksista.

-Uskaltaisin ennustaa, että kansalaisjärjestöjen ja muiden vaikuttajayhteisöjen toimintaperiaatteita ja taustoja pohditaan pidemmälle tämän syksyn aikana, Halonen sanoi.

Halonen puhui tänään julkisuushakuisuudesta ja avoimuudesta Suomen Journalistiliiton järjestämillä Journalismin päivillä Helsingissä. Halonen totesi puheessaan, että mielenosoituksia on aina järjestetty julkisuuden tavoittelemiseksi ja että suomalaiset ovat perinteisesti olleet kekseliäitä mielenilmausten järjestäjiä. Nyt kuitenkin mietityttää se, miksi yhteiskunnassa, jossa saa vapaasti osoittaa mieltään, turvaudutaan väkivaltaan.

-Kun muistelen omaa nuoruuttani, niin kakun heittäminen olisi ollut noloa, katukivistä nyt puhumattakaan. Tavallaan oltiin ylpeitä väkivallattomasta mielenosoituksesta ja sen vaatimasta rohkeudesta, Halonen sanoi.

Hänen mukaansa elävään demokratiaan kuuluvat sekä poliittiset puolueet että kansalaisjärjestöt, joiden olisi opittava elämään rinnakkain.

-Puolueiden ei ole syytä olla kateellisia yhden asian liikkeille. Ne ovat pikemminkin piristysruiske kuin vaara puolueille. Ja yhden asian liikkeiden ei pitäisi väheksyä puolueita, Halonen sanoi.

Tuomioistuimessa varovaisuutta

Halonen huomautti puheessaan, että julkisuuden ja avoimuuden vaatimus erityisesti julkisella sektorilla on jatkuvasti kasvanut. Ennen pidettiin riittävänä sitä, että tehdyistä päätöksistä kerrotaan julkisuuteen. Nyt vaaditaan tietoa jo valmisteluvaiheessa, mikä lisää poliitikkojen paineita.

Keskustelua pääsevät hallitsemaan ne, joiden kannat ovat ensimmäisenä valmiina, Halonen sanoi. Julkisuusvaatimus ulottuu myös tuomioistuinlaitokseen, missä yksityisyyden suoja korostuu selkeästi.

-Tuomioistuinlaitoksen puolella tunnen suurta varovaisuutta julkisuuden suhteen. Oikeudenkäynnissä siitä on olemassa selvät säännöt, mutta yksityisen ihmisen tai yhteisön leimaaminen syylliseksi tai vastuulliseksi ennen tuomioistuinta voi johtaa traagisiin tilanteisiin, Halonen sanoi.

Tunnetuksi ilman mediajulkisuutta

Presidentti Halosen mukaan hänen oma uransa ei ole ollut erityisen julkisuushakuista.

-Väitän, että ennen ulkoministerikauttani kaikki minusta valtakunnallisella tasolla kirjoitettu tai sanottu mahtuu aika pieneen mappiin. Enkä minä ollut mikään poikkeus vaan pikemminkin aika perinteinen suomalainen vaikuttaja, Halonen sanoi.

Hänen mukaansa etenemiseen on vaadittu toisenlaista tunnetuksi tulemista, kuten vaikuttamista järjestöissä ja omassa lähiympäristössä.

-Eduskunnassa ja muissa päättävissä elimissä on toisenlaisiakin ihmisiä. Sellaisia, jotka ovat mediajulkisuudesta meille ennestään tuttuja eri tavoin, Halonen sanoi.

-Osa näistä julkkisehdokkaista menestyy uudessa tehtävässään; osalle siitä jää ns. mielenkiintoinen kokemus.

Halonen pohdiskeli myös sitä, vaaditaanko nykyajan poliitikolta entistä enemmän julkisuushakuisuutta ja draamantajua. Hänen mielestään reaalimaailmaa ei kuitenkaan voida rakentaa myyvien uutiskriteerien ja draaman lakien perusteella.

-Haluan toivoa, että vastuullinen media voittaa, Halonen sanoi, ja lisäsi, että osansa vastuusta on kannettava niin toimittajien kuin lehtien lukijoiden, television katsojien ja radion kuuntelijoiden.

Huomenna jatkuvat Journalismin päivät järjestettiin Taideteollisen korkeakoulun Lume-keskuksessa. Tämänvuotisten Journalismin päivien yhteydessä juhlistettiin Suomen Journalistiliiton 80-vuotisjuhlavuotta. Päiville osallistui ennätysmäärä toimittajia, noin 350.

(MTV3-STT)